Särö 2-3/2007 - ilmestynyt lokakuussa 2007

160 sivua  12 €

Lokakuun lopuilla ilmestyneen Särön teemana on "Myytti ja muisti".

”Uuden Itämaan” kirjallisuuslehti Särön uusin jättinumero on 160-sivuinen lehti, jonka aiheita ovat Väinö Linna ja muistamisen vaikeus (kirj. Yrjö Varpio), Pekko- ja Beowulf -eepokset (kirj. Jouko Sirola), kalliomaalaustaide (kirj. mm. Osmo A. Wiio). Muistin ja muistamisen olemusta pohtivat näyttelijä Iikka Forss sekä runoilijat Anne Hänninen ja Jyrki Kiiskinen. ”Uuden Itämaan nousevina runoilijoina” Hannimari Heino ja Anna Saari. Kansikuvataiteilijana unkarilaissyntyinen Sándor Vály, jonka kollaasit kuvittavat koko lehteä.

 

Pääkirjoitus

Mark Mallon

Etsitään aluevastaavia, muistista

Pari sanaa Särön tulevaisuudesta. Soitin taannoin Iranin Helsingin lähetystön kulttuuri- ja liiketoimintaosastolle ja kysyin, voisiko lähetystö olla avuksi Särön Teheran-yhteyshenkilön etsinnässä.

Melko pikaisen ajatustenvaihdon päätteeksi osastonjohtaja kysyi, voisiko lähetystön väki vierailla Särön toimistossa Porvoossa, vai olisivatko säröläiset kenties kiinnostuneita lounastamaan Iranin lähetystössä. Jälkimmäinen kuulosti järkevämmältä vaihtoehdolta, koska Särön ruokatarjonta koostuu lähinnä Lidlin eineksistä.

Keskustelun päätteeksi virkamies livautti lupauksen, että lähetystö voisi maksaa Särön toimittajien matkat Teheraniin. Ainakin puoliksi.

Sivumennen sanottuna, Särö etsii yhteyshenkilöitä myös Yhdysvalloista ja muutamasta muustakin maasta. Tätä en virkailijalle kertonut, mutta nytpähän tietävät, ja mitä väliä sillä edes on.

Ei huolta, Särön juuria ei Suomen kaakkoisesta neljänneksestä hevin siirretä. Miksi sitten heitellä verkkoja ympäriinsä? Siksikö, että foorumillamme voisi olla pikkuriikkinen roolinsa maailman säröilyn ehkäisijänä? Jos tämä kuulostaa naiivilta, kannattaa varmaan kuulostella muita globalisaatiopuheita tarkemmin. Vaikuttavatko ne tunteisiin tai järkeen vai peräti molempiin?

Särön motiivit saattavat olla myös itsekkäitä. Kontaktit muukalaisvaltioiden kulttuuripiireihin ja puoli-ilmaiset matkaliput ovat aika kivoja talkootyösuhde-etuja. Pari päivää lähetystö-yhteydenottoni jälkeen Särön sähköpostiin napsahti kutsu elokuvaohjaaja Abbas Kiarostamin tapaamiseen Helsingissä. Kutsu tuntui hyvältä, vaikka edellisen Särön loppukiireiden vuoksi emme päässeetkään paikalle.

Sitten se tärkein asia. Kansainvälistymisessä on perimmältään kyse kuviosta, joka liittyy myyttiin ja muistiin. Eri kansat runoineen, kuvineen ja muine juttuineen edustavat nimittäin ihmiskehon eri alueita, jotka vuorostaan ovat kytköksissä muistiin. Moni maailmalla reissannut lienee kokenut yllättävissä tilanteissa unenkaltaisia jälleennäkemisen ja yhteenkuuluvuuden tunteita.

Sitä paitsi jossain maailman toisessa kolkassa koettu kapakkakeskustelu tai elokuvanautinto kaikkine historiallisine ja ympäristöllisine viitekehyksineen on kenen tahansa tunnetilasta lähtöisin ja keneen tahansa palautuva.

Kuten ihmisten väliset suhteet, myös yhteisöjen väliset suhteet voivat kariutua kommunikaatiohaluttomuuteen. Särön nykyisen toimialueen itäreunassa hallitus katkoo juuriaan kuin varpaitaan. Länsipuolella uhmaikään jumiutuneet taiteilijat piirtelevät koirankuvia ja vaarantavat siten Ikeoiden ostosrauhaa. Jossain muualla isä-kompleksiset tyypit mystifioivat itsensä pommitehostein pelottaviksi ryhmittymiksi.

Pelotteista huolimatta maailma on kiehtova paikka, ja mitä varauksettomammin tutkii muistikuvia, niin isossa kuin pienessäkin mittakaavassa, sitä jännittävämmäksi se muuttuu. Siksi Särö tarvitsee kaukaisiakin aluevastaavia. Jos toimi kiinnostaa, ota yhteys.

Sisällys

1	Etsitään aluevastaavia, muistista Pääkirjoitus | Mark Mallon
2	Il Pittore Misterioso Kuva | Sándor Vály
7	Ismitön maailma on utopia Lukijapalaute | Milla Hannula · Ajatus ismittömästä ihmisestä on kaunis; itsenäinen, vapaita valintoja ja ajatuksia tekevä yksilö, joka ammentaa kaiken henkilökohtaisesta elämästään. Tämän tekee mahdottomaksi reaalimaailma: ihmisen kiinnittyminen sosiaaliseeen.
8–9	Sándor Vály – filosofinen dadaisti Kansikuvataiteilijan esittely | Sanna Saastamoinen
10–15	Väinö Linna ja muistamisen sietämätön keveys Yrjö Varpio · Mikä on nykyhetki? Pieni pala arkea, joka katkaisee iankaikkisuuden molempiin suuntiin jatkuvan juhlan.
16–23	Pekko, Kemira, Ilmatieteen laitos ja Beowulfin renkaat Jouko Sirola · Vielä 1930-luvulla kerrotaan Setumaassa uhratun Pekolle. Vain hitaasti muinaiset menot väistyvät uutta aikaa paremmin palvelevien tieltä. Beowulf on sepitetty pakanuuden ja kristinuskon vedenjakajalla.
24–27	Pitsien mytologiaa ja propagandaa Anja Hyvönen · Pitseihin on kuvattu niin tulilintuja kuin panssarivaunujakin. Varsinkin Venäjällä pitsien perinne on vahva.
29–30	Ihmisellä on silmät | Vanhana | satoi Runoja | Salla Karppinen
31	Il Pittore Misterioso Kuva | Sándor Vály
32–34	Karhun suvulle tiedoksi intiaanireservaateista Lyyrinen novelli | Tuomas Lojamo
35	Il Pittore Misterioso Kuva | Sándor Vály
36–38	Astuvansalmen kalliomaalaukset – lyhyt oppimäärä Johanna Muurinen · Ristiinan kunnassa Saimaan Yöveden rannalla sijaitsevan Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat Pohjoismaiden suurimmat. Ukonkasvoisine kallioineen paikka on poikkeuksellisen vaikuttava.
39–46	Kiviviisaiden Neuvosto · Särön Kiviviisaiden Neuvosto lomittaa Särön Viisaiden Neuvostoa ja tietää kaiken kalliotaiteesta.
47–50	Astuvan ukko, akka, poika ja karhu Juhani Grönhagen · Vedenalainen arkeologia paljastaa kalliomaalausten ympärillä vietetyn elämän.
51–56	Cave and rock paintings: symbolic function? Osmo A. Wiio · The rock paintings should be connected with the development of human communication system.
52	Il Pittore Misterioso Kuva | Sándor Vály
57	Il Pittore Misterioso Kuva | Sándor Vály
58–62	Runoja Elisabeth Rynell | suomennokset ja esittely Rita Dahl
63	Il Pittore Misterioso Kuva | Sándor Vály
64–67	Volgan kreikkalainen kirjoittaa valtapiirit uusiksi Ville Ropponen · Runoilija Sergej Zavjaloville Mordva on vaihtoehtoinen kulttuurinen ja poliittinen projekti, joka vastustaa imperialismia ja etnosentrismia.
68	Hannimari Heino: Pinta voi räjähtää milloin tahansa Uuden Itämaan nousevia runoilijoita | Mark Mallon
69–72	Pallon liikkeet Runosikermä | Hannimari Heino
73	Il Pittore Misterioso Kuva | Sándor Vály
74–78	Kustannustoimittajalla on merkittävä osa kirjailijan elämässä Haastattelussa Eila Kostamo | Katja Voutilainen · Elämän johtotähtenä kirjallisuus
79–82	Missiona musiikki ja motiivina halu leikkiä Haastattelussa Merzi Rajala | Katja Voutilainen
83–85	Kirja ja viisi P-kirjainta Martti Linna · Entäpä jos kirjallisuutta ja kirjailijan työtä ajateltaisiinkin niin kuin bisnestä? Nostetaanpa pöydälle tuote nimeltä KIRJA.
86–88	Suhdannevaihteluita Novelli | Venla Saalo
89–92	Flow löytyi ja runo vaihtui proosaan Kirjoittamisen peruskurssilla Ulla-maija Hakkarainen
93–94	”Kirjoittamisen ohjaaja on kätilö ja kanssalukija” Haastattelussa Raija Paananen | Ulla-maija Hakkarainen · ”Kirjoittamista voi opettaa siinä kuin viulunsoittoa tai puunveistoa. Tekijällä pitää olla itsessään kyky, jota ryhdytään jalostamaan.”
96	Kirjalliset katuvalot Maria Peura · Kirjailija kertoo teoksista, joiden lukemista hän ei kadu.
97–98	Ilkeä Guru Kopeloin suomennoskoulu: | Herätys, kustantajat! JukkaKostiainen · ”Tomás piti kahvikuppia kädessään ilman että oli vielä koskenutkaan siihen.”
99	Il Pittore Misterioso Kuva | Sándor Vály
100	Minä ja maailma Uuden Itämaan nousevia runoilijoita | Anna Saari
101–103	Modulaatio | Valkoinen laiva | Odysseus Runoja | Anna Saari
104–108	Runollinen aika Jarno Ahola · Ivan Bunin asui emigranttina Pariisissa kirjoittaessaan muistelmateostaan, jossa hän palasi lapsuutensa Venäjälle. Arsenjevin elämä on monipuolinen, runollinen elämäntarina, joka tuo kadonneen ajan takaisin. Sen rakentava voima on muisti ja siten myös nostalgia.
110–111	Ulkona loikkii pääsiäinen Kolumni | Jenni Linturi
112–118	Ei mikään marionetti! Haastattelussa Iikka Forss | Eija Mäkinen · Sarkasmi, parodia, ironia ja komedia ovat näyttelijä Iikka Forssin aseet niin näyttämöllä kuin yksityiselämässäkin. Teksteihin hän kaipaa rikasta kieltä, meheviä puhetyylejä, murteita ja gangstereita.
116–117	Muisti Iikka Forss
120–122	Muistin kaleidoskooppi Anne Hänninen
123–124	Runoja Anne Hänninen
125–130	Muistot, muisti ja myytit Jyrki Kiiskisen runoudessa Haastattelu Kirsi Fredriksson · Lue haastattelu Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -osastolla.
132–134	Kesäkuu | Kosketusaistimuksia | Auringon kukkia Runoja | Hamdam Zakirov | suom. Arvi Perttu
135–137	Tanssivan käärmeen pauloissa | Kamil Lusene – myyttinen elokuvaohjaaja Topi Rintamäki & JukkaKostiainen · Tanssivan käärmeen voima syntyy dokumentaarisesta kuvaustavasta.
138–139	Myytti tatuoidusta miehestä Sarjakuva | Sir Jyce Laine
140–141	Hymytön kirjallisuus Kolumni | Tarmo Laitinen
142–144	Hasan Shushud Jonimatti Joutsijärvi · ”Kärsimys, kuin kuvanveistäjä, kaivertaa sinua järkäleestä.”
146–148	Miksi Oidipus todella nai äitinsä Tiina Raevaara · Erich Fromm jäljittää symbolien avulla myyttien ja unien ytimessä piileviä tunteita. Symbolikieltä tarvitsee kirjailijakin.
149	Il Pittore Misterioso Kuva | Sándor Vály
150–155	Bretonin runous etsii paikkaa jossa olisi hyvä olla Kristian Blomberg · André Bretonin runous ei ole avatgardelle tyypilliseen tapaan vihaista.
157	Särössä siintää talvella
157	Korppi ja kallo Sarjakuva | Heikki Nevala
159	Tilaa Särö. Tarjoa juttuja
160	Mukana Särössä. Särö kiittää. Ilmoitushinnat