Saara Henriksson:
”Emme lue unkarilaista nykykirjallisuutta. Edes koulutetut unkarilaiset eivät lue. Se on niin poliittista, joko oikeistolaista tai vasemmistolaista. Kaikki lukevat käännöskirjoja” Näin kertoivat Budapestin ELTE-yliopiston suomen kielen opiskelijat.
Äärioikeisto voitti Unkarin vaalit viime viikonloppuna, maahan järjestystä vaativa Jobbik-puolue syyttää sekavasta tilanteesta juutalaisia, romaneja – ja poliittista eliittiä. Voi vain toivoa, että pääsy Budapestin komeaan parlamenttirakennukseen riittää viemään uhon pahimmilta kuumakalleilta.
Äärioikeiston nousu Euroopassa ei ole mitään uutta, tapaamamme opiskelijat pitivät sitä pelottavana. Suomalaisesta näkökulmasta mitättömään vähemmistöön, juutalaisiin, kohdistuva kauna tuntuu absurdilta, epähistorialliselta. Kuka Suomessa viitsisi järjestää mielenosoituksen hanukkan juhlimista vastaan?
Mustalaismusiikki on Tonavan-matkailun tavaramerkki. Romanit kerjäävät pääkaupungissa, soittavat haitaria, kaupittelevat kadunkulmassa pajunkissoja ja rintaliivejä. Katukauppiaiksi ovat nykyisessä taloustilanteessa joutuneet ryhtymään myös monet valtaväestön unkarilaiset.
”Serbit sentään katsovat taaksepäin historiaan ja juhlivat. Täällä katsotaan taaksepäin, ja itketään.” Miten unkarilaista yhteiskuntaa voi ymmärtää suomalainen, saati amerikkalainen kirjailija? Unkarissa kansallisuuden kysymyksillä ei leikitellä, ne ovat totista totta.