Joni Langin runokokoelman luonnosmaiset, epätarkoiksi jätetyt hahmot paikantuvat järjestäytyneen yhteiskunnan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen katvealueille, kirjoittaa Miikka Laihinen. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön numerossa Muoto ja merkitys (nro 49–50) joulukuussa 2023.
Jutut
Kansallisrunoilijamme mukaan nimetyn kirjallisuuspalkinnon kaupallinen arvo on pysynyt vähäisenä, ja Runebergin nimellä on jo tunkkainen kaiku. Palkinto on aika viedä pois Porvoosta ja uudistaa se valtakunnalliseksi kirjallisuustapahtumien sarjaksi, esittää kriitikko, entinen Runeberg-raatilainen Vesa Rantama.
Kerrostalo sateessa -uutuusantologian esittelemä runosuuntaus on ottanut vaikutteita dadaismista ja Kolumbian sotilasdiktatuurista. Suomennokset ovat enimmäkseen onnistuneita, mutta välillä liian kiinni alkutekstissä, kirjoittaa kriitikko, suomentaja Janne Löppönen. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön numerossa Muoto ja merkitys (nro 49–50) joulukuussa 2023.
Koronapandemian aika oli erityinen haaste erilaisia näkemyksiä kunnioittavan moniäänisyyden toteutumiselle. Viranomaissuosituksista eriävät näkemykset luokiteltiin monesti disinformaatioksi, ja valtamediassa tarjottu tulkinta vaihtoehtoisista näkemyksistä oli usein yksinkertaistavaa ja vastakkain asettelevaa. Suomalaisia uutismedioita tarkastelevassa tutkimuksessa tunnistettiin viestinnällistä polarisoitumista vahvistavia elementtejä, kuten dialogisuuden puute, puhujakategorioilla oikeuttaminen, ihmisten luokittelu sekä ääri-ilmaisujen käyttäminen. – Artikkeli on lyhennelmä Media & Viestinnässä julkaistusta tutkimusartikkelista.
Fríða Ísbergin dystopiaromaani Merkintä on vaikuttava kuvaus valvontayhteiskunnasta, terapiakulttuurista ja medikalisaatiosta, kirjoittaa Jani Saxell. Kritiikki on julkaistu ensi kerran joulukuussa 2023 Särön numerossa Muoto ja merkitys (49–50).
Nykyisten nuorten ja nuorten aikuisten Z-sukupolvea yhdistää ahdistus ilmastonmuutoksesta ja epävarmasta tulevaisuudesta. Ahdistuksesta ei kuitenkaan ole tulevaisuuden pelastajaksi – on uuden, toimeen tarttuvan ja siltoja rakentavan A-sukupolven aika, kirjoittaa 19-vuotias valtio-opin opiskelija Felix Huber manifestissaan lopun ajan mielialaa vastaan. Essee on julkaistu alun perin saksalaisessa Cicero-aikakauslehdessä lokakuussa 2023.
Länsimaisten suurmiesten ilmeisistä synneistä huolimatta meidän on muistettava arvostaa Euroopan poikkeuksellista taiteellista ja filosofista kulttuuriperintöä, jonka jälkeläisiä olemme, kirjoittaa suomentaja, kirjailija ja kirjallisuudentutkija Tero Tähtinen.
Muusikko Gatis Pāvils Breijers kuvailee esseessään, miten hallusinogeenisten sienten käyttö on vaikuttanut hänen minäkuvaansa ja käsitykseensä omasta paikastaan maailmassa. Essee on julkaistu alun perin latvialaisessa Satori-kulttuurilehdessä syyskuussa 2023 osana päihteidenkäytön tabun rikkomiseen tähtäävää juttusarjaa, jossa kirjoittajat avaavat anonyymisti omien psykedeelikokemustensa hyviä ja huonoja puolia.
Taiteen paras markkinavaltti on sen laatu, kirjoittaa Mark Mallon pääkirjoituksessaan. Vivahteikkaaseen ja monitasoiseen kieleen törmää suomalaisessa nykykirjallisuudessa kuitenkin valitettavan harvoin.
Suomalaisen popin ja rockin soundi otti sähköisen askeleen, kun Esa Kotilainen astui Saksan laivasta Suomen kamaralle 1970-luvun alussa sylissään kannettava syntetisaattori, Minimoog. Kotilainen menehtyi marraskuussa 2023. Särön haastattelussa vuonna 2014 hän kertoi uransa varrella sattuneista kommervenkeistä ja suhteestaan koneisiin.