Marginaalissa voi parhaimmillaan kukoistaa, jos sivullisuus nähdään voimavarana, kirjoittaa päätoimittaja Mark Mallon pääkirjoituksessaan.
Jutut
Euroopan getoissa ja keskitysleireillä vuosikymmeniä sitten eläneiden kirjoittajien runot voisivat yhtä hyvin olla eiliseltä, kirjoittaa toimittaja ja kirjailija Jussi Hanhivaara. Arvioitavana Timo Suutarisen toimittama ja suomentama runokokoelma Taivaan punalasin läpi – juutalaisia runoja.
”Taiteella on poikkeuksellinen kyky saada ihmiset ajattelemaan itse. Se on tärkeää, koska itsenäisesti ajattelevat ihmiset pystyvät vaikuttamaan tämän järjettömän maailman epäkohtiin”, sanoo porvoolaislähtöinen kuvataiteilija ja kirjailija Viggo Wallensköld Särön haastattelussa.
Nyky-yliopiston tulisi vastustaa akateemisen tiedontuottamisen uusliberaalia haltuunottoa ja konsulttivaltaa, kirjoittaa dosentti Taina Saarikivi. Vaihtoehtoina voisivat olla hidastaminen, voittoa tavoittelemattomat kokeilut ja yhteisöllisempi tutkimustyö, joiden mahdollistajia ovat yliopistokiinteistöstä irtisanotun Rosebud Sivullisen kaltaiset tiedekeskustelun tilat.
Onko kirjallisuuden monimuotoisuus pyhää? Pitäisikö kirjailijan voida elää työllään? Voiko kirja yhä pärjätä houkuttelevuudessa älypuhelimen hohdolle? Kirjailija, toimittaja Jussi K. Niemelän vetämässä kirjallisuuskeskustelussa Rosebudin uuden Postitalon toimipisteen lavalla olivat 22.1.2026 perussuomalaisten kansanedustaja, historioitsija Teemu Keskisarja ja esseisti, kustantaja Antti Nylén. Särö kävi kuuntelemassa.
Kielentutkija ja tietokirjailija Janne Saarikivi luki saksalaispoliitikko Sahra Wagenknechtin teoksen Yhteisöllisyyden manifesti ja pohti suhdettaan vasemmistolaisuuteen, hieman oikeistolaisuuteenkin.
Särön kulunut vuosi oli jännittävä, aktiivinen, myyntihenkinen, karmea ja lopulta vapauttava, kirjoittaa päätoimittaja Mark Mallon tervehdyksessään. Alkavana vuonna yhdistyksen julkaisu-, residenssi- ja tapahtumatoiminnan turvaa Koneen Säätiön avustus. Särö toivottaa kaikille lukijoilleen onnellista uutta vuotta 2026!
Vitkastelua, viivyttelyä ja vetkuttelua pidetään luovan työn vihollisena. Aivot kuitenkin kaipaavat taukoja ja joutilaisuutta. Prokrastinaation hyviä puolia voidaan kuvata kotvimisen käsitteellä, esittää kirjailija ja kulttuuriantropologi Jenny Kangasvuo esseessään.
Suomalaisesta kokeellisesta runoudesta väitellyt kirjallisuudentutkija Miikka Laihinen esittelee taiteenlajia, joka monelle kirjallisen tai kuvallisen ilmaisun harrastajalle ja ammattilaisellekin on jäänyt vieraaksi. Mistä visuaalinen runous on peräisin, miten sitä pitäisi lukea ja mitä siitä voi saada irti?
”Kun eläimet käyttäytyvät lajilleen ominaisin tavoin, jotka hyödyttävät niiden ravinnon saantia ja jälkeläisten tuotantoa, puhutaan mieluiten vaistosta silloinkin, kun samankaltainen toiminta inhimillisessä maailmassa nähdään älyllisenä. Miten väärinymmärrettyjä ja aliarvostettuja ovatkaan olleet kaikkien muiden luonnonolioiden kuin Homo sapiensin omat kyvyt”, kirjoittaa kirjailija Leena Krohn esseessään.