Etusivulle
0,00 €
Kaunokirjailija tai kääntäjä käsittelee sanoja eri tavoin kuin luonnontieteilijä, tutkija tai tietokirjailija. Runon kääntäjän on harkittava, onko mielekkäämpää löytää tekstissä esiintyvälle eläinlajille tai kasville täsmällinen tieteellinen termi vai valita epätarkempi ilmaisu oikeanlaisen mielikuvan välittämiseksi, kirjoittaa runoilija ja suomentaja Kai Nieminen.
Bianca Censorin paljastava pukeutuminen ei välttämättä ole merkki hänen alistetusta asemastaan, kuten monet toimittajat ovat tulkinneet. Kulttuurisen äänentutkimuksen dosentti Taina Saarikiven mukaan media on sivuuttanut tapauksessa olennaiset kysymykset luokasta, epänormatiivisesta seksuaalisuudesta, itseilmaisusta, taiteesta ja tirkistelystä. Kohu on hänen mukaansa esimerkki naisen ruumiiseen ja seksuaalisuuteen yhä kohdistuvasta voimakkaasta normittamisesta.
Arthur Schopenhauerin vastikään suomeksi ilmestynyt Tahdottoman tietämisen autuus sisältää Maailma tahtona ja mielteenä -teoksen estetiikkaa käsittelevät osat. Kirjailija ja toimittaja Jussi K. Niemelä ruotii esseessään Schopenhauerin käsityksiä neroudesta, taiteesta, keskinkertaisista ”poropeukaloista” ja havaitsemisesta.
Onko yhteiskunnan keskusteluilmapiiri todella niin polarisoitunut kuin millaisena media sen esittää? Viestinnän tutkija Maarit Mäkinen pohtii artikkelissaan, ylläpitääkö tai jopa vahvistaako media vastakkainasettelua suosimalla kärjistyksiä ja esittämällä käsiteltävät aiheet kaksinapaisina. Jakautuneeksi koettu ilmapiiri saa osan ihmisistä vetäytymään kansalaiskeskusteluista täysin, mikä tietää demokratialle huonoa.
Jyri Vartiaisen kolmiosaisen, kaikkiaan lähes 600-sivuisen Kootut runot -teossarjan (ntamo, 2021–2024) perussävy tempoilee haudanvakavan apollonisen kontemplaation ja yllättävistä rinnastuksista kumpuavan viiston huumorin välillä, kirjoittaa Miikka Laihinen arviossaan.
Syksyllä 2024 residenssityön aloittanut kielitieteiden opiskelija asuu Oder-joen toisella puolella Puolan Słubicessa. Hänen toimenkuvaansa kuuluu residenssivieraiden vastaanotto ja ohjeistaminen sekä saksalais-puolalaisesta lähiympäristöstä kertominen. Särö haastatteli uutta vahvistustaan sähköpostitse. Huom: Oder-residenssin kaikki vuoden 2025 jaksot ovat nyt haettavissa.
Särön toimitus tapasi syyskuisella Keski-Euroopan verkostoitumismatkallaan puolalaisen nobelistin, löysi Oder-residenssin uuden työntekijän sekä haastatteli elokuva- ja kulttuurilehtialan toimijoita Puolassa ja Ruotsissa. Oikeistolaisen kulttuuripolitiikan vaikutukset ovat jättäneet jälkensä ympäri Eurooppaa.
Mariette Lindsteinin kirja Pako kultista on arvostettavan rehellinen kertomus uskosta, häpeästä ja sosiaalisen kontrollin voimasta skientologiakirkon ytimessä, kirjoittaa Manu Penttilä arviossaan.
Saara Turunen on naiskirjailijan elämästä kertovissa romaaneissaan edennyt raskauteen ja äitiyteen. Hyeenan päivät -romaanissa lapsen saaminen on eksistentiaalinen kriisi ja pitkien pohdintojen tulos. Suhtautuminen perheen perustamiseen on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä paljon, kirjoittaa Suvi Ahola arviossaan.
Huimaa vauhtia kehittyvä tekoäly vähentää ihmisen ajatustyötä monella alalla jättäen yhä enemmän tilaa mielen haitalliselle tyhjäkäynnille, kirjoittaa Katariina Kärkelä aloittaen Särön kolumniosaston. Miksi luopuisimme ehdoin tahdoin ajattelun itseisarvoisuudesta ja älyllisen työn tuottamasta ainutlaatuisesta mielihyvästä?