Pintaraapaisuja sielun kammareissa

Jyri Vartiaisen kolmiosaisen, kaikkiaan lähes 600-sivuisen Kootut runot -teossarjan (ntamo, 2021–2024) perussävy tempoilee haudanvakavan apollonisen kontemplaation ja yllättävistä rinnastuksista kumpuavan viiston huumorin välillä, kirjoittaa Miikka Laihinen arviossaan.

Haastattelussa Oder-residenssin uusi työntekijä Maja Szurka

Syksyllä 2024 residenssityön aloittanut kielitieteiden opiskelija asuu Oder-joen toisella puolella Puolan Słubicessa. Hänen toimenkuvaansa kuuluu residenssivieraiden vastaanotto ja ohjeistaminen sekä saksalais-puolalaisesta lähiympäristöstä kertominen. Särö haastatteli uutta vahvistustaan sähköpostitse. Huom: Oder-residenssin kaikki vuoden 2025 jaksot ovat nyt haettavissa.

Kirjailija löysi sisältään luolaeläimen

Saara Turunen on naiskirjailijan elämästä kertovissa romaaneissaan edennyt raskauteen ja äitiyteen. Hyeenan päivät -romaanissa lapsen saaminen on eksistentiaalinen kriisi ja pitkien pohdintojen tulos. Suhtautuminen perheen perustamiseen on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä paljon, kirjoittaa Suvi Ahola arviossaan.

Teknologia uhkaa älyllisiä nautintoja

Huimaa vauhtia kehittyvä tekoäly vähentää ihmisen ajatustyötä monella alalla jättäen yhä enemmän tilaa mielen haitalliselle tyhjäkäynnille, kirjoittaa Katariina Kärkelä aloittaen Särön kolumniosaston. Miksi luopuisimme ehdoin tahdoin ajattelun itseisarvoisuudesta ja älyllisen työn tuottamasta ainutlaatuisesta mielihyvästä?

Kulttuuripoliittisesta selonteosta ja kulttuurin ideologisista leikkauksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tuore kulttuuripoliittinen selonteko on tosiasiassa kulttuurialan ankara kurinpito- ja hallintasuunnitelma, kirjoittaa äänitaiteilija ja dosentti Taina Saarikivi. Uusliberalistisen ideologian kyllästämä selonteko viitoittaa tietä taiteen ja kulttuurin julkisen rahoituksen määrätietoiseen alasajoon sekä taiteilijoiden välineellistämiseen yhteiskunnan ”uudistajiksi” ja ”muutosvoimaksi”.

Voiko suomen kielellä ajatella?

Englannin kielen suosiminen Suomessa ei ole todellista kansainvälisyyttä, vaan yhden kielen ja yhdenlaisen ajattelutavan valta-aseman pönkittämistä, esittää kielitieteilijä ja tietokirjailija Janne Saarikivi. Suomenkielinen sivistysfilosofia ja periferioiden tutkimus auttaisivat meitä ymmärtämään ympäröivää todellisuuttamme nykyistä paremmin.