Etusivulle
0,00 €
Huimaa vauhtia kehittyvä tekoäly vähentää ihmisen ajatustyötä monella alalla jättäen yhä enemmän tilaa mielen haitalliselle tyhjäkäynnille, kirjoittaa Katariina Kärkelä aloittaen Särön kolumniosaston. Miksi luopuisimme ehdoin tahdoin ajattelun itseisarvoisuudesta ja älyllisen työn tuottamasta ainutlaatuisesta mielihyvästä?
Kriitikko Herman Raivio antaa Turvaton tila -esseekokoelmassaan lukijalle tilaa ajatella. Uhriutumisen ja loukkaantumisen sijaan nykykeskustelussa tervetulleita olisivat älyn säilä, nauru ja terve kamppailu, kirjoittaa Jaana Seppänen.
Kuinka paljon vapautta on riittävästi, pohtii päätoimittaja Mark Mallon Särön pian ilmestyvän Paluu vapauteen -numeron pääkirjoituksessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tuore kulttuuripoliittinen selonteko on tosiasiassa kulttuurialan ankara kurinpito- ja hallintasuunnitelma, kirjoittaa äänitaiteilija ja dosentti Taina Saarikivi. Uusliberalistisen ideologian kyllästämä selonteko viitoittaa tietä taiteen ja kulttuurin julkisen rahoituksen määrätietoiseen alasajoon sekä taiteilijoiden välineellistämiseen yhteiskunnan ”uudistajiksi” ja ”muutosvoimaksi”.
Englannin kielen suosiminen Suomessa ei ole todellista kansainvälisyyttä, vaan yhden kielen ja yhdenlaisen ajattelutavan valta-aseman pönkittämistä, esittää kielitieteilijä ja tietokirjailija Janne Saarikivi. Suomenkielinen sivistysfilosofia ja periferioiden tutkimus auttaisivat meitä ymmärtämään ympäröivää todellisuuttamme nykyistä paremmin.
Helluntailaisten leirien hauskinta komediaa olivat ”missikilpailut”, joissa miespuoliset ohjaajat pukeutuivat naisiksi. Esitykset naurattivat kaikkia paitsi uskonyhteisöstä sittemmin eronnutta Markus Niemeä. Hän esittää sukupuolta, stereotypioita, komiikkaa ja valtaa käsittelevässä esseessään, etteivät miesten ja naisten komiikkaan päde samat hauskuuden mittapuut.
Tuukka Sandströmin esseekokoelman tekstit kuljettavat lukijaa sujuvasti oivalluksesta toiseen, kirjoittaa Jukka Laajarinne arviossaan. Iida Rauman Hävitys-romaanista tuttua teemaa, koulukiusaamista, käsitellään esseissä yhteisöllisenä, ei yksilöllisenä ongelmana.
Republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trumpilla on äärimmäisiä vihaajia ja äärimmäisiä ihailijoita. Rationaalinen keskustelu Trumpista on käytännössä mahdotonta, sillä hänen persoonansa vetoaa kummallakin puolella voimakkaasti irrationaalisiin vietteihin, esittää suomentaja, kirjailija ja kirjallisuudentutkija Tero Tähtinen.
Puolalainen runoilija ja kuvittaja ariel rosé keskustelee eri maissa elävien ukrainalaisten kanssa heidän monesti kipeästä ja monimutkaisesta suhteestaan venäjän kieleen. Fragmentaarinen, rohkea essee on sukellus ukrainalaisen kulttuurin samanaikaisesti ikivanhoihin ja päivänpolttaviin kielikysymyksiin: kielen ulottuvuuksiin ja arvoon, pakollisuuteen ja vapaaehtoisuuteen, monikielisyyteen ja identiteettiin.
Kirjailija Juha Itkonen jatkaa Helsingin Sanomissa, Imagessa ja Facebookissa käytyä debattia digitalisaation vaikutuksesta kirjallisuuteen. Kukaan ei ole vaatimassa teknologisen kehityksen pysäyttämistä, mutta sitä voidaan lainsäädännöllä ohjata kirjallisuusalalle suotuisampaan suuntaan, hän kirjoittaa.