Petri Pietiläinen:
Taas puhuttiin brändistä, nyt siitä, mikä olisi kymenlaaksolaisen kirjallisuuden brändi, miksi ei kelvannut minun ehdottamani rosoisuus. Se toisi kuulemma liian negatiiviisiakin mielikuvia. Mikähän on ylipäänsä sellainen brändi, joka toisi pelkästään hyviä mielikuvia? Minusta sellaista ei ole.
Kirjallisuuden tai pikemminkin kirjailijan brändi on sitä, mitä tuottaa ihmisten iloksi tai vihastukseksi. Kirjallisuuden brändi on kuin taiteen ylipäänsä, monet sitä arvostaa, monet sen tekijöiksi halajaa, mutta kuinka moni siitä oikeasti saa toimeentulonsa. Siihen suohon brändi uppoaa kuin sormi nenään, eipä naurata, jos ei elantoa saa.
Silmät sirrillään innokkaat kirjoittajanalut kuuntelevat, kun puhun, kuinka hankala on kirjailijan työ, kun ei rahaa saa, mutta sen enemmän peräpukamia ja kirjoittajan kyynärpäitä, selkäsärkyä ja olkapäävaivoja.
Siihen kuitenkin auttaa brandy, joka minusta on huomattavasti mukavampi sana kirjailijalle kuin brändi. Brandy myös kuluu illan mittään mukavammin kuin mikään hetki brändinrakentajien grillauspajoissa.
Enemmän brandyä kuin brändiä kirjailijoille.