Petri Pietiläinen: Joku tyyppi selittää mielipidekirjoituksessa, että pitäisi jo lakata miettimästä englantia vieraana kielenä, joku toinen taas vaatii nettilukutaitoa, draamakasvatusta tai ties mitä koulujen oppiaineeksi. Itse olisin sitä mieltä, että koulussa pitäisi tulevaisuudessa opettaa nintendojen ja sellaisten pelaamista. Äsken Järvisen Petteri taas meuhkasi siitä, että sähköinen kirja nyt vaa on uusi tapa julkaista tehokkaammin ja moternimmin kuin ennen, sama […]
Kategoria: Yleinen
Särötiedote: Särön toimisto on hiljattain muuttanut Helsinkiin. Uusi työskentelytila sijaitsee vanhassa lääketehtaassa Artlab-yhteisön tiloissa. Postiosoite on Nilsiänkatu 10 A, 00510 Helsinki. Käynti tiloihimme on B-rapun kautta ja sovittava puhelimitse tai sähköpostitse. Toimistonhoitaja, toimitussihteeri Veera Antsalo on paikalla varmimmin arkisin klo 12-16 ja hänet tavoittaa numerosta 050 341 2675 ja sähköpostitse veera.antsalo (at) gmail.com.
Eija Mäkinen: Kirjallisuuden alan tekijänoikeusjärjestö Sanasto ry on uusinut verkkosivustonsa. Myös Sanaston hallinnoima lainauskorvausjärjestelmä on uudistunut. Olethan muistanut rekisteröityä lainauskorvausjärjestelmään? Jos et, tee se nyt. Hopi-hopi!
Petri Pietiläinen: Istuskelin keskustelussa, jossa puhuttiin välillä suomen tuhoutumisesta ja välillä ylistettiin kieltä nii ihanaksi, yksi tyyppi selitti, että kyllä se lyhyt teksti nuorilla on nii vaa luovaa, heitteli räppitekstinvääntäjät hyväksi esimerkiksi, ja sitten vähä parjattiin ja kehuttiin tekstiviestejä. Kävin funtsaamaan, kun lopulliseksi mielikuvaksi jäi se, että kyl se hymiö tai lyhyt tekstari voi olla […]
JukkaKostiainen: Eletään vuotta 1925. Kirjailija Aino Kallas kirjoittaa päiväkirjaansa: Kykenen aivan kylmäverisesti erittelemään menestykseni tekijät: asema ennenkaikkea, se on a ja o Lontoossa, toiseksi edullinen ulkomuotoni ja vasta kolmanneksi kaikki muut kykyni, häpeä sanoa. Rehellisyydenpuuskassa on turhaakin vaatimattomuutta. Runoilijatar on ahertanut sinnikkäästi löytääkseen oman kirjailijan-äänensä, luodakseen tuon hänen tuotannolleen niin tyypillisen arkaisoivan tyylin. Ja paitsi […]
Riikka Heinonen: Mitä sinusta sanotaan kuolemasi jälkeen? Tuovi 1880-1955 Palavasieluinen feministi, lapset saivat tulla toimeen ilman äitiä. Täydellinen yhdistysihminen. Perusti Maskun Martat ja raittiusseuran, josta sai mitalin. Naimisiin räätäli Sulho Heinosen kanssa vuonna 1908. Sairasti kuudennen lapsensa syntymän jälkeen espanjantaudin, josta selvisi. Jäi leskeksi kahdeksan lapsen kanssa vuonna 1926. Tuli toimeen omavaraistaloudella ja munien myynnillä. […]
Tuukka Hämäläinen: Kirjoittaja on suivaantunut ”korkeakirjallisuuden” korostamiseen ja koulujärjestelmän pakkopullaan. Mitä me luemme? Suomalaiset lukevat Finlandia-voittajia ja kirjoja, jotka saavat Hesarissa paljon huomiota. Jotkut valitsevat kirjoja tekijän tai tyylilajin perusteella, vaikka dekkareita, mutta silloinkaan lukuvalinta ei välttämättä heijastele omia mieltymyksiä. Monet tuppaavat valittamaan kuinka lukeminen on työlästä ja joskus otetaan vaikka kesälomalle tavoitteeksi ”lukea yksi […]
Risto Niemi-Pynttäri: Kirjailijoista ne ovat erityisen kiinnostavia, jotka ovat kieltäytyneet suomalaiskansallisen yhtenäiskielen kehittelystä. Leevi Lehto sai kirjallisuuden tutkijoiden leuat lonksahtamaan tutkijoiden konferenssissa torstaina 10.6. sanoessaan, että Eino Leinon ja Otto Mannisen runoista on aistittavissa ”suomipaniikki” kansallishengen suhteen. Nämä kansallisromantikot olivatkin samalla luopioita. Kyse ei ole vain poliittisesta epäilystä. Kielellinen lahjakkuus ei johda kotoisuuden tunteisiin äidinkielen […]
Aleksis Salusjarvi: Jokin aika sitten törmäsin brittikirjailijaan, joka ilmaisi kasvavan huolensa maansa kirjastolaitoksen tilaa kohtaan. Keskeinen ongelma on se, että kirjastot pyrkivät kasvattamaan lainauslukujaan menekkiteoksilla miettimättä enää lainkaan kirjastoa kokonaisuutena. Sen seurauksena klassikkojen määrä on vähentynyt naurettavan pieneksi dvd-hyllyjen ja talousproosan tieltä. Lyhyesti: kirjastoista on tulossa hyödyttömiä kirjallisen kulttuurin vaalimisen tehtävässään. Tilanne on Suomessa hyvin […]
Petri Pietiläinen: Mie en tajuu, miksi kaiken aikaa pitää vakuutella niin monille tahoille, että kirjallisuus (lue seuraavassa kaikki että kulttuuri) on tärkeätä, kirjoittaminen on pään hoitamista, lukeminen on mielikuvituksen lannoitetta, tunnemaailman rakentamista, vahvistamista elävöittämistä, surun, murheen, rakkauden, kaiken kauniin ja hienon kehittämistä, että kaikki vaan on niin pirun tärkeätä, ettei maailma pamahda omaan typeryyteensä. Ihan […]