Suomen henkistä ilmapiiriä käsittelevä Suomi-Utopia-Särö (nro 30) on ilmestynyt.
Lääkäri Ilkka Taipale, tutkija Emilia Palonen sekä kirjailijat Siiri Enoranta, Markus Leikola, Sirpa Kähkönen ja Stefan Moster kertovat Särölle haastattelussa, millaisena he kokevat nyky-Suomen ilmapiirin, millaiseksi he haluaisivat muuttaa maamme olosuhteita ja mikä on kirjallisuuden rooli ilmapiirin luojana. “Todelliset talousjohtajat lukevat kaunokirjallisuutta”, väittää Markus Leikola.
Kirjailija, kääntäjä Stefan Moster kommentoi suomalaista kirjallisuuskenttää kriittisesti saksalaisesta näkökulmasta: “Suomessa kirjailijat haluavat, että heidät nähdään, mutta he eivät halua, että heidät nähdään yhteiskunnallisina ajattelijoina.”
Historioitsija Anne Ollila kertoo suomalaisen monikulttuurisuuden ja suomalaisten utopioiden juurista. Transparency International Suomen puheenjohtaja Jarmo Mielonen ruotii maamme korruptiotilannetta, ja Jussi K. Niemelä pohtii esseessään, miten 1500-luvun filosofi Montaigne olisi suhtautunut Suomen nykymenoon: “Ihmiset eivät yleensä pyri mihinkään yhtä voimakkaasti kuin tuomaan esille omat mielipiteensä”, Montaigne toteaa.
Taloustoimittaja Petri Korhonen kertoo Suomen sadan vuoden paluumatkasta: miksi olemme kuin vuoden 1916 Suomessa?
“Väkivaltaa oikeuttava keskustelu voi toimia yllykkeenä ja vahvistuksena väkivaltaiseen käyttäytymiseen taipuvaisille henkilöille”, kirjoittaa Suojelupoliisin osastopäällikkö Matti Saarelainen Särölle.
Muusikko Joose Keskitalo kertoo sanoittamisesta ja lukemisen välttämättömyydestä. Mukana myös maantieteen parapsykologiaa runoissaan käsittelevä Aki Haikkonen, Panu Hämeenahon sarjakuva, Maija Sirkjärven novelli, Virva Pikilän runoja sekä Laukaus tehtaalla -elokuvaa esittelevä Veli-Matti Huhdan essee.
Kritiikkisärössä seuraavat teokset:
- Karim Maïche: Mitäs me länsimaalaiset!
- Sandra Hagman: Seitsemän kummaa veljestä.
- Pekka Sauri: Ratkaisemattomien kysymysten kirja.
- Juha Kauppinen & Sampsa Oinaala: Talvivaaran vangit.
- Satu Lidman: Väkivaltakulttuurin perintö.