Pedanttisuudesta nauttiminen on säröläisten keskuudessa niin herkullista kauraa, että lomatkin jäävät kakkoseksi. Evoluutio-seksuaalisuus-Särön kolmas oikolukukierros on menossa, ja väleistä on löytynyt niin hurjia virheitä, että välissä tuntui siltä, että onko meillä tässä jonkun naapuripaikkakunnan paikallislehden aineisto käsissämme vai mitä hittoa.
Mutta eihän ne kirjoitusvirheet vielä mitään, ne ovat kuin pikkuisia väreitä Saimaan pinnassa. Varsinaiset tsunamit syntyvät, kun jokin kokonainen palikka on kömpinyt Särö-todellisuuden maanalaisia labyrinttejä toiselle puolelle lehteä. Pitkiä, loppumattoman oloisia tihkusadekausia muodostuu, kun haastattelun kohteena ollut ihminen toteaa, että en minä tuota tarkoittanutkaan, kaikki uusiksi vain. Mitäpäs siinä muuta kuin leikkauksia tekemään.
Särö on nyt asettumassa 128 sivun uomaan, eli siitä tulee hieman suppeampi kuin alunperin pelkäsimme. Mutta totuushan on se, että ihmisillä pitää olla kesällä muutakin tekemistä kuin lukea Säröä. Voinemme luvata, että 16 tunnin sisällä setti on siirtymässä kohti Tallinnan kirjapainoa – kunhan saamme taittajamme taas herätettyä eloon. Terveisiä Corkista, Irlannista. -Mark (ja Sanna)
PS: tuo paikallislehtipiikki tuli siitä, kun erään paikallislehden toimittaja heitti baarissa kerran, että miten ihmeessä jaksatte värkätä niin huolellisesti julkaisun kimpussa, jota vain kolme ihmistä lukee? –Juuri siksi! vastasin.