Teppo Paulasto:
Pääsiäisen aikaan on vaikeaa sivuuttaa kuolleista nousemista. Se, mikä sopi Jeesukselle, ei kuitenkaan aina ole kunniaksi muille. Näin tulikin rakennetuksi aasinsilta kristikunnan suurimmasta pyhästä southern rockin klassikkobändiin Lynyrd Skynyrdiin, joka kuoli ja haudattiin lento-onnettomuudessa v. 1977, mutta nousi 10 vuotta myöhemmin ylös, otti vuoteensa ja kävi rahastamaan.
Tämän niminen yhtye konsertoi taas äskettäin Suomessa. Yksi seitsemästä jäsenestä soitti 70-luvun kokoonpanoissa, joiden teoille Lynyrd Skynyrdin maine perustuu. Yhtyeen ”klassinen” kausi 1973-77 tuotti viisi hyvää tai erinomaista studioalbumia ja mainion livetuplan. Vaikka viikatemies on napsinut itsetuhoista rock-elämää loogiseen päätepisteeseensä toteuttaneen yhtyeen soittajista suurimman osan, jatkuu Sweet Home Alabaman ja Free Birdin loputon veivaus uuskokoonpanoilla kaiketi niin kauan, että viimeinenkin alkuperäisjäsen on haudassa tai eläkkeellä. Kenties pitempäänkin. Yleisö saa toki nostalgiatripin ohessa myös nauttia “uuden” (yli 20 vuotta tahkonneen) aikuisrock-Skynyrdin hengentuotteista. Viimeisin levy on nimeltään God & Guns.
Keski-ikä ja vanheneminen ei pue kaikkia niin kuin Tom Waitsia tai Johnny Cashia. 70-luvun alun etelävaltioissa Lynyrd Skynyrd edusti kaikkea, mitä punaniskat ja kiihkouskovaiset vihasivat, anarkiaa ja syntiä. Pitkätukkabändin musiikki sotki yhteen valkoisen ja mustan perinteen, se oli ehkä junttimaista, mutta svengaavaa, puhdasta ja konstailematonta amerikanherkkua ilman Nashville-kantrin imelyyttä ja tuotteistettua äijärock-uhoa. Nykyinen Lynyrd Skynyrd on boogie-ulkomuseo, punaniskojen kestosuosikki, joka ylistää aseita ja uskontoa Amerikan vapauden tukipilareina. Vuonna 1975 Ronnie van Zant lauloi:
Hand guns are made for killin`,/they ain`t no good for nothin` else.
Ja vuonna 2009 Ronnie van Zantin vähäisempi veli Johnny vastaa:
God and guns/make us strong,/that`s what this country was founded on.
No, ikä tekee temput itse kullekin, sanoi entinen partaradikaali. Rock-estetiikan laki sanoo, että nuorina ja turmeltumattomina säilyvät vain nuorena kuolleet. Skynyrdin kuusikymppinen ex-rumpali Artimus Pyle istuu tiettävästi Floridassa linnatuomiota omien lastensa hyväksikäyttämisestä. Samalla miehellä on paikka myös Rock and Roll Hall of Famessa.
Jotenkin tuntuu, että tästä Jailhouse Rockista ei saa enää aikaan kunnon legendaa. Pitäydyn vanhoissa vinyyleissä, joita kuunnellessa voin kuvitella, mikä oli meno Mississippin tai Alabaman soittoruokaloissa, pitkäkarvaisen ja persaukisen hulttioremmin noustessa lavalle. Ja muistan, kun kerran istuin stetson päässä, pullo kädessä rämän farmari-Peugeotin takapenkillä matkalla Vaajakoskelta Hankasalmelle, Lievestuoreen motoristien sahtijuhliin. Totesin tyytyväisenä taustapeilistä, että olin aika lailla Ronnie van Zantin näköinen. Kasettimankassa soi Skynyrdin T for Texas. Yksi nainen kävi jossain välissä paikalla kääntymässä.