Johanna Paaso:
Takanani on joulu–helmikuinen Suomi-kiertue, johon kuului eri murrealueita lounaismurteista hämäläisten ja savolaisten kautta peräpohjan murteisiin. Mitä pohjoisemmas matkalla päädyin, sitä riisutummaksi puheilmaukset kävivät merkityksen kuitenkaan hupenematta. Kahden kuukauden aikana omasta puheestani katosivat ensimmäiseksi ylenpalttiset kohteliaisuusfraasit, jotka ovat vaikuttaneet äidinkieliseenkin puheenparteeni parin vuoden saksan puhumisen myötä.
Mutta takaisin juurille.
Joulun alla löysin erään pirkanmaalaisen pikkukaupungin kirjaston poistokärrystä Turkka Hautalan novellikokoelman Kansalliskirja. Viime vuonna ilmestynyt kirja oli kärsinyt lievän vesivahingon ja maksoi siksi 20 senttiä. Sitä lukiessani päädyin välillä Helsinkiin ja jätin sen hyvään kotiin jatkamaan levottomia nuoruusvuosiaan.
Viime vuonna etsittiin Kansalliskirjan innoittamassa Facebook-kilpailussa suomalaisinta lausetta. Voittajaksi selviytyi Lotta Salmen ehdotus: “Sataa.”
Tuomariston puheenjohtaja, itse kirjailija Hautala, totesi perusteluissaan, että voittolause “on rehdin konstailematon toteamuslause, ja suomalaiset ovat rehdin konstailematonta toteajakansaa. [– –] Salmen ehdotus on myös esimerkki kielemme hienosta erityispiirteestä, yksisanaisesta lauseesta. Usein ei tarvita enempää.”
Joulukuun 4. päivänä, vähän ennen Suomi-kiertueelle lähtöä, kirjoitin muistikirjaan: “Berliinin kielitoimisto tiedottaa: toteamuslause on korvannut ylisanat.” Tähän merkintään johti samana päivänä katsomani Mestarien liigan Dortmund vs. Manchester City -peli, jossa Dortmundin kannattajajoukko huusi toistuvasti vastustajalle: “Wir können Fußball spielen” eli “Me osaamme pelata jalkapalloa.”
Dortmundin yksinkertainen toteamus on väitelause omiensa pelitaidoista. Semanttisesti väitelause ilmaisee proposition, joka voi olla tosi ja epätosi. Väitelause on monikäyttöinen ja tiivismuotoisenakin ladattavissa niin täyteen merkitystä, että ovela saa sen avulla vaikka muserrettua vastustajan paremmin kuin latelemalla ylisanoja.
Taidokkaan tiivis kannatuslauluteksti toteaa kylmänviileästi vallitsevan tilan ja aiheuttaa kuulijoissa loogisen oloisen päätelmäketjun: “Dortmund osaa pelata jalkapalloa”, mistä seuraa se, että “Manchester City ei osaa pelata jalkapalloa”.
Myönnöllä siis implikoidaan kielteistä vaihtoehtoa. Vaikkei todellisuuspohjaa tälle olisikaan, henkisen yliotteen sillä voi varmistaa. Ja sitä paitsi: Dortmund rökitti Manchester Cityn 1–0.
Yksi maali. Yksinkertainen toteamuslause. Usein ei tarvita enempää.