Etusivulle
0,00 €
Kaunista ja pirullista kulttuuriasiaa: 160-sivuisessa Suomi, Perkele -numerossa käsitellään suomalaista kulttuuria ja kirjallisuutta herkästi, syvällisesti ja rajusti. Aiheina mm. Kalervo Palsa, Timo K. Mukka, apurahajärjestelmä ja Suomen kieli. Esittelyssä taidemaalari Anna-Maija Rissanen ja Brysselin kuninkaallinen taidekoulu. Sarjakuvataiteilijana Emmi Valve. Numeron kirjoittajia ovat mm. Risto Ahti, Silvia Hosseini, Aki Petteri Lehtinen, Laura Lindstedt, Matti Mäkelä, Erkki […]
Särön kaikkien aikojen ensimmäisen sarjakuvakilpailun voittajat on valittu. Kilpailun voitti kirkkonummelainen Jussi Ropponen työllään ”Juhlaillallinen Du Mort”. Toiselle sijalle pääsi tamperelainen Mikko Mustasaari sarjakuvallaan ”Pyhä hullu”. Kolmas sija jaettiin helsinkiläisen Marjukka Myllärniemen sarjakuvalle ”Eväspöytäläiset” ja tamperelaisen Petri Hanninin sarjakuvalle ”Saari”. Sarjakuva-Särössä on muutakin kuin sarjakuvaa. Tiedeosastossa Tiina Raevaara kirjoittaa ihmiskunnan kaipuusta ystävyysihmiskuntiin. Ulla Ora haastatteli […]
Särö on jälleen uudistunut, sillä lehti sisältää nyt ensimmäistä kertaa värisivuja, 16 sivun verran. Lisäksi Särössä on nyt viimeinkin pitkään kaivattu kritiikkiosasto, joka on heti alkuun, ensi-ilmestymisensä kunniaksi, poikkeuksellisen laaja, 23-sivuinen. Kritiikkiosaston on koonnut Jyväskylän yliopistossa kirjoittamista opettava Risto Niemi-Pynttäri. Savantismia, hulluuden olemusta, siiderikritiikkiä, musiikillista lahjakkuutta, kemijärveläisiä betonimiehiä ja alushousujen sisuksia tutkivien naisrunoilijoiden lomassa uusin […]
Maria Peura kirjoittaa naisen saastaisuudesta. Kirjailijahaastattelussa on esikoiskirjastaan palkittu latvialainen Maira Dobele. Prosaistina tunnettu D.H. Lawrence runoilee hedelmistä. Kirjailijaesittelyssä esikoiskirjailija Marjo Heiskanen: kamarimuusikko kehittyy prosaistiksi ja runoilijaksi. Särö-novellistina on Anne Mölsä ja sarjakuvataiteilijana Emmi Valve. Kaksi kirjailijaa, 79v ja 23v, käyvät vuoropuhelua seksuaalisuudesta, alkoholista, politiikasta, evoluutiosta ja työstään. Toteutumaton elokuva esiintyy runossa: Pier Paolo Pasolini […]
80-sivuisessa numerossa julkaistaan iltasatukilpailun parhaimmistoa. Yönkulkija-spesiaalina laaja H.P. Lovecraft -kokonaisuus: fantasia-kauhukirjailija Lovecraftia esittelevän ja pohtivan artikkelin lisäksi Särö tarjoaa lukijoilleen ennestään suomentamattoman Polaris-novellin ja Lovecraft-tutkija S. Albert Kivisen haastattelun (vain Särössä!). Kirjailijaesittelyssä Jukka Sakki. Kirjallisissa katuvaloissa Leevi Lehto kertoo kymmenestä kirjasta, jotka muuttivat hänen mieltään. Uuden Itämaan nousevana runoilijana Maaria Pääjärvi. Runoutta lisäksi Kristian Blombergiltä. […]
”Runo saa taianomaisuutensa poikkeuksetta duendelta, vain duenden inspiroima runoilija voi kastaa lukijansa todellisen taiteen vihkivedellä. Tämä johtuu siitä, että duenden ollessa läsnä on helpompi ymmärtää ja varmempi tulla ymmärretyksi, on helpompi rakastaa ja varmempi tulla rakastetuksi…” (Federico García Lorca, suom. Anne Dougan) Inspiraatiosta ja tajunnasta kirjoittavat muun muassa Risto Ahti, Max Ernst, Federico García Lorca, Risto Niemi-Pynttäri, Tiina Raevaara ja A.W. Yrjänä. Uuden […]
Tässä numerossa käydään metsissä – sekä todellisissa että vertauskuvallisissa. Toiseus taas voi olla omiin kuulumista ja toisiin kuulumattomuutta, ulkopuolisuutta, ulkopuoliseksi sulkemista, rajojen pystyttämistä ja kaatamista. Professori Juhani Niemi kirjoittaa esseessään ”Rajoilla kirjallisuudessa”: ”Samalla kun puhutaan kirjallisuudesta, ei voi sivuuttaa filosofien tai teologien pohdiskelua rajalla olemisesta ja sitä kautta nousevia kysymyksiä olemassaolosta. Liioin ei voi jättää […]
Jussi Kylätaskun elämästä ja työstä kirjoittavat YLE:n Radioteatterin teatteripäällikkö Pekka Kyrö, kirjailija Saara Kesävuori ja Kylätaskun leski Liisa Voima. Kirjailija ja dramaturgi Outi Nyytäjä pui haastattelussaan näytelmäkirjoittamisen nykytilaa: hän peräänkuuluttaa teksteihin enemmän julmuutta, kauneutta ja kielen lumoa. Kirjailija, kustannustoimittaja Anne Leinosen artikkelissa pohditaan kirjan julkaisemisen eri vaihtoehtoja: kaupallisia kustantamoita, palvelukustantamoita ja omakustantamista. Debytoivina runoilijoina tamperelainen […]
”Uuden Itämaan” kirjallisuuslehti Särön uusin jättinumero on 160-sivuinen lehti, jonka aiheita ovat Väinö Linna ja muistamisen vaikeus (kirj. Yrjö Varpio), Pekko- ja Beowulf -eepokset (kirj. Jouko Sirola), kalliomaalaustaide (kirj. mm. Osmo A. Wiio). Muistin ja muistamisen olemusta pohtivat näyttelijä Iikka Forss sekä runoilijat Anne Hänninen ja Jyrki Kiiskinen. ”Uuden Itämaan nousevina runoilijoina” Hannimari Heino ja […]
Jättihaastattelussa runoilija Teemu Hirvilammi, joka sanoo boheemisuudesta näin: ”Boheemisuuteen kuuluu tietty jatkuvuus ja rytmi, se ei ole sattumanvaraista ajelehtimista. Vaikka samat pari kaljaa aina tietyssä paikassa tiettyyn aikaan.” Runon syntymästä Hirvilammi toteaa: ”Luonnoksesta tehdään korrekti, jalostettu runo. Sitten se palautetaan lähes alkuperäiseen muotoon, ja sieltä se henki löytyy.” Käsittelyssä myös venäläinen nykyelokuva, suomalainen kirjastokorvausjärjestelmä, Gao […]
Ilmestynyt tammikuussa 2007. 144 sivua.
”Kirjallisuus- ja kulttuurilehti Särö numero 1. on ilmestynyt. Suomessa ei näinä materian päivinä polkaista pystyyn kulttuurilehtiä kuin äärimmäisen harvakseltaan; kyseessä on siis taidehistoriallinen tapaus. Ensimmäinen numero starttaa rohkealla teemaparilla: Hulluus ja Dada. Mitä onkaan kylähulluus? Kuka on poikkeava? Onko hulluus voimaa? Onko dada oikeassa nulliteeratessaan taiteen maagiseksi vessakäynniksi? Pitääkö Milon Venukselle antaa peräruiske? Vastauksiakin löytyy.” […]