Särö 29 ilmestynyt. Säveltäjän ja sanoittajan tajunnasta. Taiteen verhojen takana tiedettä.

Mariska kertoo Särön lukijoille työprosessistaan ja siitä, miten yhteys muihin ihmisiin alkoi olla tärkeämpää kuin kapinointi kaikkea vastaan. Aki Petteri Lehtinen vuorostaaan kirjoittaa tieteilijän taiteellisuudesta: ”Taiteellisilla ja tieteellisillä menetelmillä tutkimme todellisuutta, johon itse kuulumme. Ihmisen alkuperäinen uteliaisuus ja harjoiteltu epävarmuuden sietokyky voivat edistää erilaisten maailmankatsomusten ymmärtämistä.” Panu Hämeenahon piirtämässä ja Mark Mallonin ideoimassa sarjakuvassa postivirkailija kieltäytyy ottamasta taiteilijan apurahahakemuskuorta vastaan, koska ”siitä tulee jotain”.

Runeberg-kirjallisuuskilpailun raatilainen Jouko Sirola toteaa, että ”kirjan erottumisen kannalta on tärkeää, että se onnistuu vetoamaan älyyn tai tunteeseen, tai tuntuu kantavan jotain merkittävää yhteiskunnallista viestiä. Voidakseen vedota älyyn ja tunteeseen kirjan on oltava ilmaisultaan tarkkaa ja tuoreen oloista.” Yleisradion Tanssiva Karhu -kirjallisuuskilpailun raatilainen Harri Nordell sanoo, että ”vuoden aikana julkaistuista sadasta runokirjasta kymmenen oli hyviä, 40 keskinkertaisia. Loppuja ei olisi pitänyt julkaista.”

Särön musiikkitoimittaja Juho Kankaanpää puolustaa artikkelissaan retromaniaa, ja kysyy, kuuluuko popin edes kehittyä ja edistyä. Auli Särkiö haastattelee nykymusiikin säveltäjiä Minna Leinosta ja Juha T. Koskista, ja toteaa: ”Taiteen materiaaleista ääni on kaikkein lähimpänä alkuainetta: se on perustava osa kokemustamme, mutta tietoisuutemme ei kykene kesyttämään sitä.”

Antiikintutkija Arto Kivimäki kertoo kirjallisuudenlajeista, jotka ovat hävinneet historian uumeniin. ”Näyttää siltä, että kirjallisuudenlajeja on nykyään vähemmän kuin antiikin aikoihin. Ehkä romaanimuotokin on hioutunut niin pitkälle, että se on valmis kuolemaan.” Marja-Leena Mikkola on suomentanut Säröä varten lehden kauneimman helmen: venäläisen klassikkorunoilijan Marina Tsvetajevan kirjerunoelman kuolleelle saksalaisrunoilija Rainer Maria Rilkelle. Numeron kansikuvataiteilijana on Susanna Autio ja novellistina Marja Uimonen.

Uusimman Särön, ja vanhempiakin, voit tilata kotiin postimaksutta ja tilaajaksi sitoutumatta. PS: Sanomalehti Uusimaa uutisoi uusimmasta numerosta!