Juuri painoon menneen Hyvät aikeet -tuplanumeron kantavia teemoja ovat identiteettipolitiikan ylilyönnit, outsider-taide, älykkyyden olemus sekä August Strindberg. Tässä poimintoja 160-sivuisen lehden sisällöstä:
Esseisti ja kriitikko Herman Raivio esittelee filosofi Susan Neimanin uutuuskirjaa, joka kyseenalaistaa vasemmistolaisen identiteettipolitiikan eli niin sanotun ”woken” vasemmistolaisuuden. Kirjailija, suomentaja ja kirjallisuudentutkija Tero Tähtinen puolestaan ärähtää: ”Jos et kannata myös eri mieltä olevien sananvapautta, et kannata sananvapautta laisinkaan”. Yhteiskuntatieteiden tutkija Linda Hart kritisoi laajassa esseessään akateemisessa maailmassa vallitsevaa sosiaalista kontrollia sukupuoli-identiteettipolitiikan näkökulmasta ja pohtii, miten vallitsevista kulttuurisodista päästäisiin rauhan tielle.
Tuhansien saksalaisten psykiatristen potilaiden taiteesta 1800- ja 1900-luvuilla koottu Prinzhorn-kokoelma on antanut vaikutteita tunnetuille surrealisteille, kirjoittaa kuvataiteilija Mika Vesalahti. Kokoelmanäyttelyitä on esillä Viron museoissa syksyllä 2024. Lisäksi Vesalahti kertoo numerossa Jyrki Siukosen uutuuskirjaan tukeutuen, miten nihkeästi moderni taide otettiin Suomessa vastaan 1900-luvun alussa, ja kuinka vastaanotto vaikuttaa taidekenttäämme edelleen.
Janne Saarikivi nostaa esiin suomenkielisen filosofian ja periferioiden tutkimisen tarpeen globaalissa maailmassa. Artemis Kelosaari ja Juha Jyrkäs päivittävät kirjeenvaihtoesseessään kansallisromantiikan 2000-luvulle. Kirjailija, esseisti Leena Krohn pohtii kasvien älykkyyden olemusta, ja tietokirjailija Mikael Böök koneiden ja ihmisten ajattelukyvyn eroja. Tutkija Mari Kuukkanen kirjoittaa seksuaalisen halun yhteiskunnallisista ulottuvuuksista Ossi Nymanin ja Niko Hallikaisen romaanien pohjalta.
August Strindbergin persoonaa valotetaan kahdesta suunnasta: Jouko Sirolan kahvilakertomuksessa Strindbergin levoton henki valtaa pahaa-aavistamattoman kirjailijan porkkanakakun ääressä, ja Taina Saarikivi pureutuu esseessään omaelämäkerralliseen Inferno-teokseen.
Slovakialainen Stanislava Chrobáková Repar (suom. Eero Balk) kirjoittaa runoissaan rakastajattarien ja rakastajien tappamisesta. Numerossa julkaistaan myös kansainvälistä suosiota niittäneen slovakialaisen Michal Hvoreckýn kertomus, jossa Itävallan entinen kansleri Bruno Kreisky viedään pyörätuolissa Bratislavan SNP-sillan näköalatasanteelle.
Kritiikkiosastolla on arvioitu kahdeksan ajankohtaista kirjaa. Lehti on ennakkomyynnissä verkkokaupassa (17 €, ei postikuluja).