Särötiedote: Kirjallisuuslehti Särön runobussi vie viikon kuluttua tiistaina 15.5. runoilijoita Kotkaan esiintymään. Ravintola Kotkankadun Albertissa järjestettävässä Särön runokavalkadissa esiintyy 13 runoilijaa, joiden tuotantoa on julkaistu Särö-lehdessä. Mukana on runomaailman ensikertalaisia ja tunnustettuja konkareita. Tilaisuuden juontaa Kaakkois-Suomen taidetoimikunnan pääsihteeri, kirjailija Petri Pietiläinen. Esiintyjät ovat Markku Aalto, Veera Antsalo, Rita Dahl, Riikka Heinonen, Tuukka Hämäläinen, Silvia Hosseini, […]
Teppo Paulasto: Sain Arto Mellerin (1956- 2005) kootut runot 40- vuotislahjaksi: tunsin ennalta miehen tuotantoa heikosti, eikä mitään suurta tärähdystä tapahtunut kirjaa lukiessa. Romanttisen bardirunouden aika olisi kai ollut kauan aiemmin. Tai sitten runoja olisi pitänyt lukea kannabissätkä huulessa ja Jimi Hendrix taustalla ulvoen, että suurten sanojen ryöppyävä paljous olisi tuntunut välttämättömältä. Palasin lukemaan Melleriä, […]
Hyvät Särön lukijat! Taiteilijaelämää-numero on ikävä kyllä viivästynyt, mutta kohta on valmista. Ilmoitusmyynti on lopuillaan, tekstit pääosin editoitu ja taitto jo pitkällä. Tavoitteena on saada numero painoon viikon kuluessa. Osa aineistosta siirtyy seuraavaan numeroon, koska kuten yleensä, laadukasta tarjontaa on aina hieman enemmän kuin kyytiin mahtuu — onni meille ja lukijoille! — ja sitä paitsi […]
Teemu Helle: Muovin kukkia on asetelma erilaisia muotoja, joiden pinnat ja kulmat kasvavat kaupungiksi. Tarinoita jotka vievät grillijonoista sateen juoksuhautoihin, vahtivat liikennevaloina ja kolisevat ohi raitiovaunuina. Kun kaikelta puuttuu suunta, on suuntana baari. Juho Niemisen Muovin kukkia -runoteoksen (Helsinki-kirjat, 2010) takakansiteksti on uskollinen sisällölle. Teoksen runot tunnustavat rakkauttaan Helsinkiin, ja kuten rakkaudessa usein, kulkija […]
Arto Vaahtokari: Svenska Österbottens litteraturförening -niminen yhdistys julkaisee Vaasassa ilmestyvää kirjallisuus- ja kulttuurilehteä Horisont. Ja suhteellisen kauan onkin julkaissut, sillä ensimmäinen numero ilmestyi jo vuonna 1954. Lehti sisältää novelli- ja runokatkelmien lisäksi arvosteluja ja kirjallisuusesseitä. Kurkistetaan vastailmestyneeseen numeroon 1–2/2012. Vaasalaistuneen, alun perin ruotsalaisen Martin Karlssonin uusin runoteos on vielä valmisteilla, mutta lehteen […]
Särön runoilloissa aktiivisesti esiintyneen Teppo Paulaston esikoisrunokokoelma Ajomies (ntamo) on ilmestynyt. ”Ihmisten puheen rytmiä tavoitteleva, matalaksi tuunattu ääni. Runominä toikkaroi kulisseista näyttämölle, vetää tai on vetävinään maton altaan, ikään kuin olisi tullut sinne vahingossa. Runoja niille, jotka runoutta lukevat, ja niillekin, jotka eivät lue. Kohtaamisia ja lähtöjä, poistettuja kohtauksia ja samaistumista suurmiehiin.” Lisätietoja […]
Ulla Ora: Taide voi ruokkia taidetta. Siitä kertoi runoilija Kristiina Wallin, joka vieraili muutama viikko sitten Kotkan runoklubilla. Hän luki runoja tuoreesta kokoelmastaan: Kaikki metrit ja puut ja kertoi kirjoittamisesta. Wallin toi esille valokuvaaja Jan Kailan tanssijakuvat, jotka ovat omakohtaisen kokemuksen lisäksi vaikuttaneet hänen runoihinsa. Runoillan jälkeen aloin miettiä, miten toisen tekemä taide on vaikuttanut […]
Matti Itkonen: Sisäisen kokemuksen esitteleminen voi reaalistua runona tai valokuvana. Yrjö Jylhäkin lienee tuijottanut sisimpäänsä ja sanallistanut viehtymyksensä urheiluun, eritoten nyrkkeilyyn. Silloin syntyi kaunis ylistys fyysisyydelle sekä 1930-luvun ajankuvalle: kokoelma Viimeinen kierros ilmestyi vuonna 1931. Jylhä oli arvatenkin selvillä tunteistaan ja synnyinmaansa kunnioituksesta. Tosin on myös kuviteltavissa, että Jylhän säkeissä helkkyy lukuisten muidenkin ihmisten suomalaisuusrakkaus. […]
Seija Kerttula: Lapsena luin kamalasti kirjoja. Menin kirjastoon kerran viikossa ja lainasin 10 kirjaa. Olin tyhmyyksissäni kerran kysynyt kirjastonhoitajalta, montako kirjaa saa lainata kerralla. Hän näytti epätietoiselta, mutta lopulta sanoi, että 10. Sen jälkeen kuljin ympäri kirjastoa 10 kirjan pinon kanssa ja jos löysin paremman kirjan kuin pinossa olevat, vaihdoin sen huonoimman ehdokkaan tilalle. […]
Veera Antsalo: The prose poem has an enormous potential to be suggestive in its own way. It can function as an unmetaphorical, hard, objective image. It’s a completely different way of proceeding, a pipeline into the way the brain works when one stops filtering things through consciousness. The prose poem doesn’t need a meaning, […]