Pelissä vielä

Jasper Kaarna: Hannu Ahon romaani kolmen vuosikymmenen takaa on teemoiltaan runsas ja kerronnaltaan rehevä. Aika ei ole ajanut siitä ohi. Juho Nieminen ehdotti bloginsa Pitäisi olla -sarjassa lanseerattavaksi Harkittua kirjallisuuspalkintoa. Sen voisi myöntää vain vähintään 10 vuotta vanhalle kirjalle, “teokselle, joka on todistanut itsensä kestävyyslajissa”. Pidän Niemisen ideasta kovasti. Kuluneena keväänä myös vakuutuin, että jos […]

Meri meissä

Anni Kohvakka

Monika Fagerholmin ja Martin Johnsonin kirjoittama Meri. Neljä lyyristä esseetä vuodelta 2012 on kaunis ja harmoninen pieni esseekokoelma – omaperäisyydessään kuin meren huuhtoma kuulas helmi viime aikoina ilmestyneiden kirjojen joukossa.

Asko Sahlbergin suomentama kokoelma koostuu neljästä lyyrisestä esseestä, jotka ovat Katastrofi, Pinnan alla, Labyrintti ja Yksinäisyys. Jokaista yhdistää meren teeman lisäksi melankolian tunnelma.

Kirja ja elokuva

Veera Antsalo:   Menin katsomaan Andrea Arnoldin ohjaaman Humiseva harjun siitä huolimatta että tiedän kuinka helposti ärsyynnyn lempikirjojeni filmatisoinneista. Pidin elokuvasta vaikka toisaalta en voinut välttyä tälläkään kerralla ärsyyntymiseltä. Ensin hyvät puolet: elokuva puhuttelee aisteja. Kuvaus on vaikuttavaa; Yorkshiren nummien karu kauneus tulee silmille. Vieläkin vaikuttavampaa on elokuvan äänimaailma, jossa tuuli pauhuu korvissa raastavasti, sade […]

Seitsemän hyvää syytä lukea Mehis Heinsaarin Epätavallinen ja uhkaava luonto

Veera Antsalo: Mehis Heinsaar: Epätavallinen ja uhkaava luonto (Absurdia, 2011), suomentanut Hannu Oittinen Alkuteos: Ebatavaline ja ähvardav loodus ( Menu Kirjastus, 2010) 1.  Kirjassa on Priit Pärnin vivahteikas kuvitus, se on graafisesti hieno, ja siinä on värisivuja! 2.  Kirjassa on 28 toinen toistaan heinsaarilaisempaa tarinaa, huikeaa virolaista absurdia kirjallisuutta 151 sivun verran. 3. Saat tietää mitä […]

Tuomiopäivän sählärit

Teppo Paulasto:   Sain Arto Mellerin (1956- 2005) kootut runot 40- vuotislahjaksi: tunsin ennalta miehen tuotantoa heikosti, eikä mitään suurta tärähdystä tapahtunut kirjaa lukiessa. Romanttisen bardirunouden aika olisi kai ollut kauan aiemmin. Tai sitten runoja olisi pitänyt lukea kannabissätkä huulessa ja Jimi Hendrix taustalla ulvoen, että suurten sanojen ryöppyävä paljous olisi tuntunut välttämättömältä. Palasin lukemaan Melleriä, […]

Kertakäyttömuovia?

Teemu Helle:   Muovin kukkia on asetelma erilaisia muotoja, joiden pinnat ja kulmat kasvavat kaupungiksi. Tarinoita jotka vievät grillijonoista sateen juoksuhautoihin, vahtivat liikennevaloina ja kolisevat ohi raitiovaunuina. Kun kaikelta puuttuu suunta, on suuntana baari. Juho Niemisen Muovin kukkia -runoteoksen (Helsinki-kirjat, 2010) takakansiteksti on uskollinen sisällölle. Teoksen runot tunnustavat rakkauttaan Helsinkiin, ja kuten rakkaudessa usein, kulkija […]