Porvoon kansalaisopiston syyslukukauden luovan kirjoittamisen ryhmän ja kritiikkipiirin ensimmäiset opetusviikonloput ovat takanapäin!
Kritiikkipiirin parivaljakkotyöskentely (Mark Mallon — Tiina Raevaara) näyttää toimivan hyvin. Mallon vastaa kaoottisuuden kehittämisestä, Raevaara paljastaa novellien ja muiden todellisuuksien rakenteet systemaattisesti. Kirjoittajan on näet hyvä tietää, miten mikäkin osanen novellissa toimii lukijan psyykkisissä vastaanottoelimissä. Luovan kirjoittamisen ryhmän, siis alkeisryhmän, ohjaamisesta vastaa yksinään Mallon, siis allekirjoittanut.
Viiden vuoden opetusurallani olen havainnut muutamia merkittäviä, omaan asenteeseeni ja opetusryhmiin liittyviä muutoksia. Ensinnäkin, uskoni kirjoittakoulutuksen merkitykseen on vahvistunut vuosi vuodelta.
Vain pikkuisesta murto-osasta kurssin kävijöistä tulee julkaisevia kirjailijoita, mutta jotain hyötyä olen alkanut nähdä myös siinä, että kirjoittajat kurssia käydessään kykenevät vähitellen entistä suuremmalla varmuudella asettamaan sanoja sellaiseen järjestykseen, joka vahvistaa heidän suhdettaan ympäröivään fyysiseen elottomaan ja elolliseen todellisuuteen, mukaan lukien kanssaihmisiin.
Sanoilla jäsennellään todellisuutta, ja jäsenteleminen kasvattaa vaikutusvaltaamme ympäröivään maailmaan ja itseemme. Kirjoittaminen kannattaa, koska kirjoitetun sanan valta on paljon suurempi kuin puhutun sanan.
Toinen muutos on, että varsinkin alkeisryhmän osallistujat ovat vuosi vuodelta nuorempia. Opetusurani alkuvaiheessa kurssilaiset olivat valtaosin yli viisikymppisiä, tänä päivänä he ovat alle parikymppisiä.
Kolmas asia, joka vuosien varrella on muuttunut, on se, että kiinnostus proosaan on lisääntynyt runouden kustannuksella. Männä vuosina kaikki halusivat kirjoittaa runoja, nykyään tarinat vetoavat enemmän kuin mikään muu. (Mark)