Mark Mallon:
Istuin eilen jossain ulkomailla baarissa, jossa vanhukset kinasteli
lastenlastensa kanssa, roduttomat koirat pyöri sotilaiden jaloissa,
sokea mummo itki, kissa pöydällä teeskenteli nukkuvaa, tupakkaa
poltettiin, umpikänninen naapuriravintolan kokki jakoi ilmaiseksi oman
ravintolansa saman illan tähteitä (kaalikääryleitä ja
villisikapullia), lunta satoi tupaan, naisten ja miesten vessalla ei
ollut väliä, ja uusiohumppaa ja elektroa soitettiin peräkanaa.
Yhtäkkiä kaiuttimista pulmahti Katri Helena.
Silloin tuli mieleen, että Suomessa jo yhdestäkin näistä mainituista
teoista portieeri olisi pamputtanut ja poliisi tehnyt rynnäkön. Kaihon
vastakohtaisuudella mietin Helsingin alkavaa Design-vuotta ja sitä,
kuinka siistiä siellä ihmeellisessä valkomaassa on, jossa ei
työttömyyttä jouten olon merkityksessä ole nähtykään, koska 10
prosenttia kansasta työllistyy tutkimalla, miten meiningin saisi vielä
hygieenisemmäksi ja turvallisemmaksi, ja 90 prosenttia työllistää itse
itsensä etsimällä mediasta tietoa, miten voisi elää entistäkin
hygieenisemmin ja turvallisemmin. Ja ne 10 prosenttia selvittää myös,
miksi kaikilla suomalaisilla on astma ja ihmettelee, miksi oma talo on
homeessa.
No se on siksi homeessa, että talo on ulkomaailman pöpöjen pelossa
vuorattu muovilla. Ei kukaan kylmyyttä oikeasti pelkää, koska
ydinvoimaa on suunnitteilla lisää ja lisää, kymmenen vuoden päästä
sitä tarvitaan kolminkertaisesti, koska VTT on ennustanut, että sähköä
tarvitaan lisää ja lisää ja lisää, kymmenen vuoden päästä
kolminkertaisesti, sitä paitsi kaikki ilvekset ja karhut on tapettava
ennen Design-vuotta, koska eläimissä on jotain arvaamatonta ja
epähygieenistä, ja mitähän ulkomaalaisetkin ajattelisivat, jos
näkisivät kaduillamme tai metsässä jotain elävää tai muuten
allergisoivaa.