Toimitusluokka: Ilmainen toimitus

Särö 38–39 / Henki ja hurmos

12.1.2020

Henki ja hurmos -tuplanumerossa käsitellään yliluonnollisuutta, esoteriaa, taikauskoa ja myyttejä kirjallisuuden, kuvataiteen ja eri tieteenalojen näkökulmista. Miten taiteilija ammentaa yliluonnollisesta? Aiheina ovat muiden muassa filosofi-suutari Jakob Böhmen luonnonfilosofia ja vaikutus saksalaisen romantiikan ajan kirjallisuuteen, uusshamanismi Venäjällä, Viroon osuneen Kaalin meteoriitin synnyttämät myytit Euroopassa, vihamielisten klovnien historia sekä kirjailijan yliluonnolliset kokemukset. Numeron runoilija on Ritva Hokka-Ahti. […]

Särö 37 / Itä ja länsi

10.7.2019

Itä ja länsi -numeron keskeisiä hahmoja ovat moderni kurdirunoilija Sherko Bekäs ja suomenjuutalainen konkarikirjailija Daniel Katz. Eila Kostamo kertoo japanilaisten menestysromaanien sensei-hahmoista. Kiinalainen scifi-kirjailija Chen Qiufan esittäytyy suomalaiselle yleisölle novellillaan Mao-aave, jonka on suomentanut Eero Suoranta. Länsimaista väriä 96-sivuiseen lehteen tuovat Atte Koskisen tuore Lordi Byron -suomennos, Charlie Chaplinin elokuvien mielenkiintoinen luontosuhde sekä essee dystopiakuvausten […]

Särö 35–36 / Rakas Tšekki – Milé Česko

10.12.2018

Rakas Tšekki / Milé Česko on Suomen kaikkien aikojen kattavin tšekkiläistä taidetta ja kulttuuria käsittelevä lehti. Pääartikkelissa folkloristi ja etnologi Petr Janeček keskustelee kustannustoimittaja, suomentaja Eila Kostamon ja kirjallisuusprofessori Yrjö Varpion kanssa siitä, miten klassikkokirja kirjoitetaan. Kirjallisuuskriitikko Eva Klíčová analysoi laajassa esseessään Tšekin kirjallisuusvirtauksia 1800-luvulta nykypäivään. Lehden kansi on kuvittajaopiskelija Barbora Satranskán käsialaa. Rakas Tšekki […]

Särö 34 / Kulkijat, kulkurit

10.4.2018

Kulkijat, kulkurit -Särössä ovat esillä Parnasson vuoden 1967 lyriikkakilpailun voittajat Simo Lyly, Leevi Lehto ja Jarkko Laine. Julkaisemme kirjoittajien 50 vuoden takaisen tuotannon ohella myös heidän uudempaa runouttaan. Maanpakolaisuutta runoilijan mielenmaisemana käsitellään artikkelissa, jossa kerrotaan myös kiinalaisen Bei Daon runoudesta. Saksanjuutalaisen Rose Ausländerin runoutta ja neuvostoliittolaisen Osip Mandelstamin proosaa on tarjolla tuoreina käännöksinä. Jukka Laajarinne […]

Särö 33 / Avoin sielu

10.12.2017

Avoin sielu -Särön kansikuvataiteilijana ja kirjailijaesittelyssä on Ranskassa asuva Hannu Väisänen. Venäläinen runoilija Anna Ahmatova esiintyy paitsi kannessa myös sisäsivuilla: Marja-Leena Mikkola on suomentanut Säröä varten runon Poltettu muistivihko. YUP:n keulahahmona tunnettu laulaja-lauluntekijä Jarkko Martikainen kertoo Särölle sanoitustensa synnystä. Jukka Laajarinne kirjoittaa kirjallisuuden paljastavista ja peittävistä ominaisuuksista, autofiktiosta ja häpeästä kirjoittamisessa. Esittelyssä on lisäksi Pertti […]

Särö 31–32 / Puolan aika – Czas Polski

10.4.2017

Puolan aika – Czas Polski – on laaja katsaus Puolan kirjallisuuteen ja taiteeseen. 160-sivuisessa numerossa on esillä monipuolinen valikoima suomennettua kaunokirjallisuutta, haastatteluja ja esseitä sekä katsauksia Puolan nykyhetkeen ja menneeseen. Syvähaastattelussa Puolan kansainvälisesti tunnetuin kirjailija Olga Tokarczuk. Mukana valokuvareportaaseja, puolalaista nykyelokuvaa, Oteckin katutaidetta sekä kirjailija Juhani Karilan ennestään julkaisematon novelli – suomeksi ja puolaksi. Lehden […]

Särö 30 / Suomi-Utopia

10.9.2016

Särö numero 30 keskittyy yhteiskunnallisiin aiheisiin. Lääkäri, tutkija ja neljä kirjailijaa kertovat Särölle, millaisena he kokevat nyky-Suomen ilmapiirin, millaiseksi he haluaisivat muuttaa maamme olosuhteita – ja mikä on kirjallisuuden rooli ilmapiirin luojana. Toimittaja/tietokirjailija Jussi K. Niemelä kertoo esseekirjallisuuden luojan Michel de Montaignen ajankohtaisuudesta: ”Internetin ja erityisesti sosiaalisen median myötä maailma on suorastaan räjähtänyt erilaisiksi ehdotonta […]

Särö 29 / Luomisen menetelmät

10.1.2016

Särössä numero 29 analysoidaan taiteilijoiden työprosesseja. Mariska kertoo, että sanoittaminen on matematiikan ja intuition yhteisprosessi. Nykyklassisen musiikin säveltäjät Minna Leinonen ja Juha T. Koskinen selvittävät sävellyksen syntyä: taiteen tekeminen on alkemistinen prosessi. Kirjallisuuskilpailujen raatilaiset Jouko Sirola ja Harri Nordell raottavat palkintovalintojen taustoja. Antiikintutkija Arto Kivimäki kertoo kirjallisuudenlajeista, jotka ovat hävinneet historian uumeniin. Marja-Leena Mikkola on […]

Särö 28 / Kevätjumala

10.7.2015

Kevätjumala-Särössä käsitellään taiteilijuutta ja mielenterveyttä. Aiheesta kirjoittaa muun muassa Claes Andersson. Suurta osaa Särö 28:ssa näyttelee myös eroottinen, antiikinaikainen Venuksen valvojaiset -runo, jonka on suomentanut kääntäjä- ja tietokirjapalkittu antiikkispesialisti Arto Kivimäki. Muusikko Ville Leinonen kertoo sanoitustensa synnystä. Vuonna 2014 kuollutta taidemaalari Veera Blomstedtia muistelevat hänen äitinsä Riitta Blomstedt ja ex-puolisonsa kirjailija Petteri Paksuniemi. Mukana tavalliseen […]

Särö 26–27 / Taide ja missio

10.10.2014

160-sivuinen Taide ja missio -Särö on paksuin numero moneen vuoteen, ja se on myös yksi historian kalleimmista Säröistä suuren tekijäkuntansa, värikkyytensä ja käännösten takia. Osa lehden aineistosta on julkaistu saksankielisinä käännöksinä Frankfurtin kirjamessujen Suomi-teemavuotta ajatellen. Kirjailijahaastatteluissa Katja Kettu, Olli Jalonen ja unkarilais-saksalainen Terézia Mora kertovat teostensa syntyprosesseista. Taide ja missio -Särön kansikuvataiteilija Petri Hytönen ja […]

Särö 25 / Potku

10.7.2014

Potku-Särö esittelee liudan 15–19-vuotiaita lahjakkuuksia: sanataitureita, prosaisteja ja runoilijoita. Novellien, esseiden ja runojen lisäksi numero sisältää kiinnostavan kattauksen artikkeleita kirjallisuudesta ja kulttuurista sekä kritiikkejä tuoreista nuortenkirjoista. Mukana laaja haastattelu Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon voittajasta Erkka Filanderista. Lehden vierailevina päätoimittajina toimivat Silvia Hosseini ja Juho Kankaanpää. Kannen kuva: Aleksis Shi. Ilmestynyt heinäkuussa 2014. 80 sivua.

Särö 23–24 / Ihminen ja kone

10.5.2014

Särön tuplanumeron visionäärisessä käsittelyssä ovat ihmisen ja koneen suhteen ikuisuuskysymykset. Mekaanisen taikuuden historia ulottuu ihmiskunnan muinaisuuteen, mutta mihin kykenee nykyajan runoileva tekoäly? Lue myös, mikä nopeuttaa koneiden kuolemaa ja mikä moottoripyöräilyssä lumoaa. Haastateltavana runoilija Kari Aronpuro, muusikkoesittelyssä Esa Kotilainen. Klassikkosuomennoksina Otto Wittin science fictionia ja Thomas Pynchonin ennen suomentamaton kaukonäköinen essee ”Onko ok olla luddiitti?”. […]