Etusivulle
0,00 €
Kulkijat, kulkurit -Särössä ovat esillä Parnasson vuoden 1967 lyriikkakilpailun voittajat Simo Lyly, Leevi Lehto ja Jarkko Laine. Julkaisemme kirjoittajien 50 vuoden takaisen tuotannon ohella myös heidän uudempaa runouttaan. Maanpakolaisuutta runoilijan mielenmaisemana käsitellään artikkelissa, jossa kerrotaan myös kiinalaisen Bei Daon runoudesta. Saksanjuutalaisen Rose Ausländerin runoutta ja neuvostoliittolaisen Osip Mandelstamin proosaa on tarjolla tuoreina käännöksinä. Jukka Laajarinne […]
Avoin sielu -Särön kansikuvataiteilijana ja kirjailijaesittelyssä on Ranskassa asuva Hannu Väisänen. Venäläinen runoilija Anna Ahmatova esiintyy paitsi kannessa myös sisäsivuilla: Marja-Leena Mikkola on suomentanut Säröä varten runon Poltettu muistivihko. YUP:n keulahahmona tunnettu laulaja-lauluntekijä Jarkko Martikainen kertoo Särölle sanoitustensa synnystä. Jukka Laajarinne kirjoittaa kirjallisuuden paljastavista ja peittävistä ominaisuuksista, autofiktiosta ja häpeästä kirjoittamisessa. Esittelyssä on lisäksi Pertti […]
Puolan aika – Czas Polski – on laaja katsaus Puolan kirjallisuuteen ja taiteeseen. 160-sivuisessa numerossa on esillä monipuolinen valikoima suomennettua kaunokirjallisuutta, haastatteluja ja esseitä sekä katsauksia Puolan nykyhetkeen ja menneeseen. Syvähaastattelussa Puolan kansainvälisesti tunnetuin kirjailija Olga Tokarczuk. Mukana valokuvareportaaseja, puolalaista nykyelokuvaa, Oteckin katutaidetta sekä kirjailija Juhani Karilan ennestään julkaisematon novelli – suomeksi ja puolaksi. Lehden […]
Särö numero 30 keskittyy yhteiskunnallisiin aiheisiin. Lääkäri, tutkija ja neljä kirjailijaa kertovat Särölle, millaisena he kokevat nyky-Suomen ilmapiirin, millaiseksi he haluaisivat muuttaa maamme olosuhteita – ja mikä on kirjallisuuden rooli ilmapiirin luojana. Toimittaja/tietokirjailija Jussi K. Niemelä kertoo esseekirjallisuuden luojan Michel de Montaignen ajankohtaisuudesta: ”Internetin ja erityisesti sosiaalisen median myötä maailma on suorastaan räjähtänyt erilaisiksi ehdotonta […]
Särössä numero 29 analysoidaan taiteilijoiden työprosesseja. Mariska kertoo, että sanoittaminen on matematiikan ja intuition yhteisprosessi. Nykyklassisen musiikin säveltäjät Minna Leinonen ja Juha T. Koskinen selvittävät sävellyksen syntyä: taiteen tekeminen on alkemistinen prosessi. Kirjallisuuskilpailujen raatilaiset Jouko Sirola ja Harri Nordell raottavat palkintovalintojen taustoja. Antiikintutkija Arto Kivimäki kertoo kirjallisuudenlajeista, jotka ovat hävinneet historian uumeniin. Marja-Leena Mikkola on […]
Kevätjumala-Särössä käsitellään taiteilijuutta ja mielenterveyttä. Aiheesta kirjoittaa muun muassa Claes Andersson. Suurta osaa Särö 28:ssa näyttelee myös eroottinen, antiikinaikainen Venuksen valvojaiset -runo, jonka on suomentanut kääntäjä- ja tietokirjapalkittu antiikkispesialisti Arto Kivimäki. Muusikko Ville Leinonen kertoo sanoitustensa synnystä. Vuonna 2014 kuollutta taidemaalari Veera Blomstedtia muistelevat hänen äitinsä Riitta Blomstedt ja ex-puolisonsa kirjailija Petteri Paksuniemi. Mukana tavalliseen […]
160-sivuinen Taide ja missio -Särö on paksuin numero moneen vuoteen, ja se on myös yksi historian kalleimmista Säröistä suuren tekijäkuntansa, värikkyytensä ja käännösten takia. Osa lehden aineistosta on julkaistu saksankielisinä käännöksinä Frankfurtin kirjamessujen Suomi-teemavuotta ajatellen. Kirjailijahaastatteluissa Katja Kettu, Olli Jalonen ja unkarilais-saksalainen Terézia Mora kertovat teostensa syntyprosesseista. Taide ja missio -Särön kansikuvataiteilija Petri Hytönen ja […]
Potku-Särö esittelee liudan 15–19-vuotiaita lahjakkuuksia: sanataitureita, prosaisteja ja runoilijoita. Novellien, esseiden ja runojen lisäksi numero sisältää kiinnostavan kattauksen artikkeleita kirjallisuudesta ja kulttuurista sekä kritiikkejä tuoreista nuortenkirjoista. Mukana laaja haastattelu Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon voittajasta Erkka Filanderista. Lehden vierailevina päätoimittajina toimivat Silvia Hosseini ja Juho Kankaanpää. Kannen kuva: Aleksis Shi. Ilmestynyt heinäkuussa 2014. 80 sivua.
Särön tuplanumeron visionäärisessä käsittelyssä ovat ihmisen ja koneen suhteen ikuisuuskysymykset. Mekaanisen taikuuden historia ulottuu ihmiskunnan muinaisuuteen, mutta mihin kykenee nykyajan runoileva tekoäly? Lue myös, mikä nopeuttaa koneiden kuolemaa ja mikä moottoripyöräilyssä lumoaa. Haastateltavana runoilija Kari Aronpuro, muusikkoesittelyssä Esa Kotilainen. Klassikkosuomennoksina Otto Wittin science fictionia ja Thomas Pynchonin ennen suomentamaton kaukonäköinen essee ”Onko ok olla luddiitti?”. […]
Särö nro 22 on Runo- ja kuvakalenteri. Lehti sisältää tarinoita taiteilijoista ja mehevän paketin runoutta. Runoilijahaastattelussa on undergroundstara Markku Into, jolta julkaistaan lehdessä valikoima uusia runoja. Numero tarjoaa napakan apurahatietopaketin, joka vastaa yleisimmin hakijoita mietityttäviin kysymyksiin, vastaajina mm. Suomen Kulttuurirahasto ja Taiteen edistämiskeskus. Ja onhan mukana myös se kalenteri, toukokuusta 2013 maaliskuuhun 2014. Jokaista kuukautta […]
Nelivärisessä Särössä on komeita valokuvia Shadi Ghadirianilta. Esittelyssä iranilaisia tekijöitä kirjallisuuden ja kuvataiteen alalta. Matkalla Trans Asia Express -junalla Teheraniin pohditaan iranilaista yhteiskuntaa. Iranin taiteen aikamatkalla nykytaiteilijat raottavat kotivaltionsa salaperäisyyden verhoa. Maailmalla tunnustetun kirjailija Zoya Pirzadin tuotantoa tarjolla ensimmäistä kertaa suomeksi. Käsittelyssä myyttejä ja salatieteitä sekoittava, kulttikirjaksi noussut Reza Negarestanin Cyclonopedia. Numeron on päätoimittanut Silvia […]
Särön eurooppalainen taiteilijasielu kulkee kuin juna täynnä tekstiä maanosamme metropolien lämpimissä syleissä. Pariisin taiteilijaelämästä raportoi Aki Petteri Lehtinen, muistoissaan amerikkalainen kuollut runoilija. Berliinin yössä vaeltavat runoilijasielut Olli Heikkonen ja Sirkka Turkka. Saksalainen kirjailija Antje Rávic Strubel johdattaa tajunnan rajamaille kielen ja todellisuuden suhdetta tutkivassa esseessään. Mielenterveyskuntoutujan päiväkirjaansa avaa Martin Augustsson, jonka mietelmiä jonain päivänä vielä […]