Särö 46 / Matkalla

On taas aika lähteä! Särön Matkalla-numerossa liikutaan vaihtelevilla nopeuksilla ja menetelmillä. Tietokirjailija Sari Kuusela juoksee Oder-rajajoen rantaa havainnoiden maisemaa joka päivä eri tavalla. Millaisia rytmejä ja yksityiskohtia läsnäoleva kirjoittaja voi löytää yksitoikkoisestakin ympäristöstä? Matkallaan sukujuurilleen Lokan tekojärvelle kuvataiteilija Emma Peura käytti kulkuvälinettä piirrosvälineenään: hän piteli kuparilevyä sylissään ja kuivaneulapiikkiä kuparilevyn pinnalla. Auton tai bussin nytkähdykset, […]

Särö 45 / Karkotettujen kirjoituksia

Karkotettujen kirjoituksia -numero ohjaa lukijan niin henkisille kuin maantieteellisille syrjäseuduille. Venäläinen runoilija Osip Mandelstam kirjoitti Stalinista pilkkarunon ja joutui karkotetuksi Voronežin kaupunkiin, ”mustan mullan maalle”. Särö julkaisee Mandelstamin karkotusajan runoja (suom. Marja-Leena Mikkola). Suuri osa puolanjuutalaisen Bruno Schulzin kirjallisesta ja kuvataiteellisesta tuotannosta on jäänyt kadoksiin holokaustin raunioihin. Vastikään löydetty Schulzin maaginen ja pelokas kertomus Undula […]

Särö 43–44 / Liettua maailmojen välissä – Lietuva pasaulių sandūroje

Särön teemanumero Liettua maailmojen välissä lienee laajin liettualaista kulttuuria ja taidekenttää esittelevä julkaisu Suomessa. 136-sivuisen Särön sivuilla liikutaan erilaisten yhteiskuntajärjestelmien ja taiteenalojen välillä, historian kärsimyksistä tulevaisuudenvisioihin ja alitajunnan kerroksista kaupalliseen todellisuuteen. Toinen esiteltävistä kuvataiteilijoista, M. K. Čiurlionis (1875–1911), tunnetaan unenomaisten kuviensa lisäksi klassisista sävellyksistään ja kirjallisesta tuotannostaan. Niin ikään kansainvälistä arvostusta kerännyt Kristina Sabaliauskaitė on noussut Liettuassa […]

Särö 42 / Hyvännäkijä

Hyvännäkijä-numerossa esiin pääsevät todelliset ja fiktiiviset poikkeusyksilöt ja poikkeusyhteisöt.

Särö 40–41 / Alakulo

Alakulo-Särön kansikuvataiteilijana on Virossa asuva suomalainen Mika Vesalahti. Kansien välissä käsitellään masennusta, vitkastelua ja alakuloa taiteen tekemisen ja kokemisen kannalta olennaisina, myös hyödyllisinä tekijöinä. Kirjailijahaastattelussa esikoisteoksensa 50 vuotta sitten julkaissut Anita Konkka. Nobel-palkittu kirjailija Olga Tokarczuk pohtii laajassa esseessään Keski-Euroopan ja mielen suhdetta. Nykyrunoilijan asemaa nyky-Venäjällä analysoi kirjailija Vladimir Jermakov. Vastikään 70 vuotta täyttäneen Kai […]

Särö 38–39 / Henki ja hurmos

Henki ja hurmos -tuplanumerossa käsitellään yliluonnollisuutta, esoteriaa, taikauskoa ja myyttejä kirjallisuuden, kuvataiteen ja eri tieteenalojen näkökulmista. Miten taiteilija ammentaa yliluonnollisesta? Aiheina ovat muiden muassa filosofi-suutari Jakob Böhmen luonnonfilosofia ja vaikutus saksalaisen romantiikan ajan kirjallisuuteen, uusshamanismi Venäjällä, Viroon osuneen Kaalin meteoriitin synnyttämät myytit Euroopassa, vihamielisten klovnien historia sekä kirjailijan yliluonnolliset kokemukset. Numeron runoilija on Ritva Hokka-Ahti. […]

Särö 37 / Itä ja länsi

Itä ja länsi -numeron keskeisiä hahmoja ovat moderni kurdirunoilija Sherko Bekäs ja suomenjuutalainen konkarikirjailija Daniel Katz. Eila Kostamo kertoo japanilaisten menestysromaanien sensei-hahmoista. Kiinalainen scifi-kirjailija Chen Qiufan esittäytyy suomalaiselle yleisölle novellillaan Mao-aave, jonka on suomentanut Eero Suoranta. Länsimaista väriä 96-sivuiseen lehteen tuovat Atte Koskisen tuore Lordi Byron -suomennos, Charlie Chaplinin elokuvien mielenkiintoinen luontosuhde sekä essee dystopiakuvausten […]

Särö 35–36 / Rakas Tšekki – Milé Česko

Rakas Tšekki / Milé Česko on Suomen kaikkien aikojen kattavin tšekkiläistä taidetta ja kulttuuria käsittelevä lehti. Pääartikkelissa folkloristi ja etnologi Petr Janeček keskustelee kustannustoimittaja, suomentaja Eila Kostamon ja kirjallisuusprofessori Yrjö Varpion kanssa siitä, miten klassikkokirja kirjoitetaan. Kirjallisuuskriitikko Eva Klíčová analysoi laajassa esseessään Tšekin kirjallisuusvirtauksia 1800-luvulta nykypäivään. Lehden kansi on kuvittajaopiskelija Barbora Satranskán käsialaa. Rakas Tšekki […]

Särö 34 / Kulkijat, kulkurit

Kulkijat, kulkurit -Särössä ovat esillä Parnasson vuoden 1967 lyriikkakilpailun voittajat Simo Lyly, Leevi Lehto ja Jarkko Laine. Julkaisemme kirjoittajien 50 vuoden takaisen tuotannon ohella myös heidän uudempaa runouttaan. Maanpakolaisuutta runoilijan mielenmaisemana käsitellään artikkelissa, jossa kerrotaan myös kiinalaisen Bei Daon runoudesta. Saksanjuutalaisen Rose Ausländerin runoutta ja neuvostoliittolaisen Osip Mandelstamin proosaa on tarjolla tuoreina käännöksinä. Jukka Laajarinne […]

Särö 33 / Avoin sielu

Avoin sielu -Särön kansikuvataiteilijana ja kirjailijaesittelyssä on Ranskassa asuva Hannu Väisänen. Venäläinen runoilija Anna Ahmatova esiintyy paitsi kannessa myös sisäsivuilla: Marja-Leena Mikkola on suomentanut Säröä varten runon Poltettu muistivihko. YUP:n keulahahmona tunnettu laulaja-lauluntekijä Jarkko Martikainen kertoo Särölle sanoitustensa synnystä. Jukka Laajarinne kirjoittaa kirjallisuuden paljastavista ja peittävistä ominaisuuksista, autofiktiosta ja häpeästä kirjoittamisessa. Esittelyssä on lisäksi Pertti […]

Särö 31–32 / Puolan aika – Czas Polski

Puolan aika – Czas Polski – on laaja katsaus Puolan kirjallisuuteen ja taiteeseen. 160-sivuisessa numerossa on esillä monipuolinen valikoima suomennettua kaunokirjallisuutta, haastatteluja ja esseitä sekä katsauksia Puolan nykyhetkeen ja menneeseen. Syvähaastattelussa Puolan kansainvälisesti tunnetuin kirjailija Olga Tokarczuk. Mukana valokuvareportaaseja, puolalaista nykyelokuvaa, Oteckin katutaidetta sekä kirjailija Juhani Karilan ennestään julkaisematon novelli – suomeksi ja puolaksi. Lehden […]

Särö 30 / Suomi-Utopia

Särö numero 30 keskittyy yhteiskunnallisiin aiheisiin. Lääkäri, tutkija ja neljä kirjailijaa kertovat Särölle, millaisena he kokevat nyky-Suomen ilmapiirin, millaiseksi he haluaisivat muuttaa maamme olosuhteita – ja mikä on kirjallisuuden rooli ilmapiirin luojana. Toimittaja/tietokirjailija Jussi K. Niemelä kertoo esseekirjallisuuden luojan Michel de Montaignen ajankohtaisuudesta: ”Internetin ja erityisesti sosiaalisen median myötä maailma on suorastaan räjähtänyt erilaisiksi ehdotonta […]