Toimitusluokka: Ilmainen toimitus

Lukumaksu

  • 1.5.2025

Piditkö verkkoartikkelistamme? Näytä se! Lukumaksu on pieni, vapaaehtoinen maksusuoritus Särön verkkojulkaisun lukemisesta. Särön talous koostuu pienistä puroista. Lukumaksulla voit osoittaa kannattavasi laadukasta, terävää ja huolella toimitettua kulttuurijournalismia, jonka lukemista eivät mainokset tai maksumuurit häiritse. Haluatko maksaa verkkojulkaisun lukemisesta kerralla isommalla summalla? Voit ostaa useita lukumaksuja muuttamalla kappalemäärää yllä olevassa kentässä tai ostoskorissasi. Voit halutessasi kirjoittaa […]

Särö 46 / Matkalla

  • 21.6.2022

On taas aika lähteä! Särön Matkalla-numerossa liikutaan vaihtelevilla nopeuksilla ja menetelmillä. Tietokirjailija Sari Kuusela juoksee Oder-rajajoen rantaa havainnoiden maisemaa joka päivä eri tavalla. Millaisia rytmejä ja yksityiskohtia läsnäoleva kirjoittaja voi löytää yksitoikkoisestakin ympäristöstä? Matkallaan sukujuurilleen Lokan tekojärvelle kuvataiteilija Emma Peura käytti kulkuvälinettä piirrosvälineenään: hän piteli kuparilevyä sylissään ja kuivaneulapiikkiä kuparilevyn pinnalla. Auton tai bussin nytkähdykset, […]

Särö 47–48 / Arkkitehtuuri ja mielenterveys

  • 22.3.2023

Tuplanumeron teemoina ovat arkkitehtuuri ja mielenterveys. Brutalismi, tuo rakennussuuntauksista karuin, on noussut yllättäen nostalgikkojen suosioon. Herman Raivion essee ja Veikko Somerpuron valokuvat johdattavat lukijan brutalismin kauneuteen, historiaan ja sen ihailun syihin. Kuvataiteilija Henrietta Lehtonen opiskeli arkkitehdiksi, koska halusi renessanssi-ihmiseksi – ja valitsi silti taiteilijan uran. Lehtosen kollaaseja löytyy sekä kannesta että sisäsivuilta. Arkkitehti Helmi Kajaste, […]

Särö 49–50 / Muoto ja merkitys

  • 30.11.2023

Visuaalinen runous on 128-sivuisen tuplanumeron kantavia teemoja. Miikka Laihinen avaa esseessään visuaalisen runouden olemusta vasta-alkajalle: miten sitä tulisi lukea ja mitä siitä voi saada irti? Neljä Kallion ilmaisutaidon lukion opiskelijaa – Mira Taskinen, Elsa Happonen, Anni Jokela ja Venla Norkela – debytoivat Särössä kuvarunoillaan. Rostockissa asuvan Petra Schulze-Wollgastin ura visuaalisen runouden tekijänä ja julkaisijana alkoi […]

Särö 45 / Karkotettujen kirjoituksia

  • 21.3.2022

Karkotettujen kirjoituksia -numero ohjaa lukijan niin henkisille kuin maantieteellisille syrjäseuduille. Venäläinen runoilija Osip Mandelstam kirjoitti Stalinista pilkkarunon ja joutui karkotetuksi Voronežin kaupunkiin, ”mustan mullan maalle”. Särö julkaisee Mandelstamin karkotusajan runoja (suom. Marja-Leena Mikkola). Suuri osa puolanjuutalaisen Bruno Schulzin kirjallisesta ja kuvataiteellisesta tuotannosta on jäänyt kadoksiin holokaustin raunioihin. Vastikään löydetty Schulzin maaginen ja pelokas kertomus Undula […]

Särö 43–44 / Liettua maailmojen välissä – Lietuva pasaulių sandūroje

  • 20.10.2021

Särön teemanumero Liettua maailmojen välissä lienee laajin liettualaista kulttuuria ja taidekenttää esittelevä julkaisu Suomessa. 136-sivuisen Särön sivuilla liikutaan erilaisten yhteiskuntajärjestelmien ja taiteenalojen välillä, historian kärsimyksistä tulevaisuudenvisioihin ja alitajunnan kerroksista kaupalliseen todellisuuteen. Toinen esiteltävistä kuvataiteilijoista, M. K. Čiurlionis (1875–1911), tunnetaan unenomaisten kuviensa lisäksi klassisista sävellyksistään ja kirjallisesta tuotannostaan. Niin ikään kansainvälistä arvostusta kerännyt Kristina Sabaliauskaitė on noussut Liettuassa […]

Särö 42 / Hyvännäkijä

  • 14.12.2020

Hyvännäkijä-numerossa esiin pääsevät todelliset ja fiktiiviset poikkeusyksilöt ja poikkeusyhteisöt.

Särö 40–41 / Alakulo

  • 13.7.2020

Alakulo-Särön kansikuvataiteilijana on Virossa asuva suomalainen Mika Vesalahti. Kansien välissä käsitellään masennusta, vitkastelua ja alakuloa taiteen tekemisen ja kokemisen kannalta olennaisina, myös hyödyllisinä tekijöinä. Kirjailijahaastattelussa esikoisteoksensa 50 vuotta sitten julkaissut Anita Konkka. Nobel-palkittu kirjailija Olga Tokarczuk pohtii laajassa esseessään Keski-Euroopan ja mielen suhdetta. Nykyrunoilijan asemaa nyky-Venäjällä analysoi kirjailija Vladimir Jermakov. Vastikään 70 vuotta täyttäneen Kai […]

Särö 38–39 / Henki ja hurmos

  • 12.1.2020

Henki ja hurmos -tuplanumerossa käsitellään yliluonnollisuutta, esoteriaa, taikauskoa ja myyttejä kirjallisuuden, kuvataiteen ja eri tieteenalojen näkökulmista. Miten taiteilija ammentaa yliluonnollisesta? Aiheina ovat muiden muassa filosofi-suutari Jakob Böhmen luonnonfilosofia ja vaikutus saksalaisen romantiikan ajan kirjallisuuteen, uusshamanismi Venäjällä, Viroon osuneen Kaalin meteoriitin synnyttämät myytit Euroopassa, vihamielisten klovnien historia sekä kirjailijan yliluonnolliset kokemukset. Numeron runoilija on Ritva Hokka-Ahti. […]

Särö 37 / Itä ja länsi

  • 10.7.2019

Itä ja länsi -numeron keskeisiä hahmoja ovat moderni kurdirunoilija Sherko Bekäs ja suomenjuutalainen konkarikirjailija Daniel Katz. Eila Kostamo kertoo japanilaisten menestysromaanien sensei-hahmoista. Kiinalainen scifi-kirjailija Chen Qiufan esittäytyy suomalaiselle yleisölle novellillaan Mao-aave, jonka on suomentanut Eero Suoranta. Länsimaista väriä 96-sivuiseen lehteen tuovat Atte Koskisen tuore Lordi Byron -suomennos, Charlie Chaplinin elokuvien mielenkiintoinen luontosuhde sekä essee dystopiakuvausten […]

Särö 35–36 / Rakas Tšekki – Milé Česko

  • 10.12.2018

Rakas Tšekki / Milé Česko on Suomen kaikkien aikojen kattavin tšekkiläistä taidetta ja kulttuuria käsittelevä lehti. Pääartikkelissa folkloristi ja etnologi Petr Janeček keskustelee kustannustoimittaja, suomentaja Eila Kostamon ja kirjallisuusprofessori Yrjö Varpion kanssa siitä, miten klassikkokirja kirjoitetaan. Kirjallisuuskriitikko Eva Klíčová analysoi laajassa esseessään Tšekin kirjallisuusvirtauksia 1800-luvulta nykypäivään. Lehden kansi on kuvittajaopiskelija Barbora Satranskán käsialaa. Rakas Tšekki […]

Särö 34 / Kulkijat, kulkurit

  • 10.4.2018

Kulkijat, kulkurit -Särössä ovat esillä Parnasson vuoden 1967 lyriikkakilpailun voittajat Simo Lyly, Leevi Lehto ja Jarkko Laine. Julkaisemme kirjoittajien 50 vuoden takaisen tuotannon ohella myös heidän uudempaa runouttaan. Maanpakolaisuutta runoilijan mielenmaisemana käsitellään artikkelissa, jossa kerrotaan myös kiinalaisen Bei Daon runoudesta. Saksanjuutalaisen Rose Ausländerin runoutta ja neuvostoliittolaisen Osip Mandelstamin proosaa on tarjolla tuoreina käännöksinä. Jukka Laajarinne […]