Tuukka Hämäläinen:
Kirjoittajan mukaan tälle on selitys, mutta se ei ole läheskään niin mielenkiintoinen kuin itse formalisointi. Hän haluaa lisäksi tähdentää, ettei esimerkkiä ole formalisoitu konventionaaliselle logiikan kielelle, jotta se olisi kaikkien ymmärrettävissä.
Eräässä mahdollisessa maailmassa (m) on joukko A. Maailmassa (m) on myös muita joukkoja (B, C, jne.), jotka ovat muodollisesti samankaltaisia kuin joukko A. Maailmassa (m) on lisäksi nimittäjiä (tai piirteitä) (v, x, y, z), jotka voivat kuulua joukoille (A, B, C, jne.). Maailmassa (m) nimittäjiin liitetään tulkinnat/merkitykset seuraavasti: (v=1), (x=2), (y=3) ja (z=4). Nimittäjien tulkinta ei ole relatiivista, vaan niiden tulkinnat ovat vakioita.
Joukkoon A liitetään v ja x, joiden tulkinnat maailmassa (m) ovat ”1” ja ”2”. Ominaisuuksia ”1” ja ”2” ei pidetä arvossa ja siksi myöskään nimittäjiä v ja x ei pidetä arvossa. Joukko A kuitenkin ilmoittaa, etteivät niihin liitettävät nimittäjät merkitse ominaisuuksia 1 ja 2, vaan ne merkitsevät ominaisuuksia 3 ja 4, joita arvostetaan enemmän.
Maailman (m) tässä skenaariossa on kaksi vaihtoehtoa: joko (i) joukko A ei tunne nimittäjien v ja x todellisia tulkintoja, tai (ii) joukko A on epärehellinen nimittäjien v ja x tulkinnoista.
Jos kuitenkin käy niin, että joukko A saa monet uskomaan heidän tulkintoihinsa nimittäjistä v ja x, on jälleen kaksi vaihtoehtoa: joko (a) ne maailman (m) oliot, jotka uskovat A:n tulkintoihin nimittäjistä v ja x eivät itsekään tunne nimittäjien todellisia tulkintoja, tai (b) he tuntevat nimittäjien v ja x todelliset tulkinnat, mutta pitävätkin itse asiassa arvossa juuri ominaisuuksia 1 ja 2, siitä huolimatta, että niitä ei yleisesti pidetä arvossa.
Kohdat (i) ja (ii) voivat molemmat käydä yksiin kohtien (a) sekä (b) kanssa.
Mitä tässä mahdollisen maailman (m) skenaariossa sitten menee pieleen?
1) Vaihtoehdossa (i)+(a) tyhmät/tietämättömät seuraavat yhtä tyhmiä/tietämättömiä.
2) Vaihtoehdossa (ii)+(b) sekä joukko A että heihin uskovat ovat epärehellisiä ja pitävät sanojensa vastaisesti juuri ominaisuuksia 1 ja 2 suotavina.
3) Vaihtoehdossa (ii)+(a) joukko A on epärehellinen myös kannattajiaan kohtaan, jotka puolestaan ovat tyhmiä/tietämättömiä.
4) Vaihtoehto (i)+(b) on ehdottomasti mielenkiintoisin: Tässä tapauksessa joukko A on tyhmä/tietämätön nimittäjien v ja x todellisista tulkinnoista, jotka heidän tukijansa kuitenkin tietävät ja käyttävät tällä tapaa hyväksi joukon A tietämättömyyttä.
*
En aio perustella tätä lainkaan. Tulkintoja ja näkökulmia otetaan vastaan.
Variaatio 1:
Oletetaan, että nimittäjien (v, x, y, z) tulkinnat eivät ole vain ominaisuuksia, vaan objektiivisia arvoja – esimerkiksi eettisiä tai esteettisiä arvoja. Tällöin siis tulkinnat 1 ja 2 olisivat täysin objektiivisesti väärin, kun taas tulkinnat 3 ja 4 olisivat täysin objektiivisesti oikein. Mitä tapahtuu skenaariolle? Entä joukolle A? Jos tulkinnat olisivat eettisiä arvoja, tekisikö joukko A väärin ja missä tapauksessa 1-4?