Eija Mäkinen:
Vietin joulun Lontoossa ja tapani mukaan kolusin paikallisia kirjakauppoja. Eniten aikaa kulutin Sohossa sijaitsevassa Foylesissa, viisi kerrosta käsittävässä aarreaitassa. Lippulaivaa vuosikymmeniä hallinnut, vuonna 1999 kuollut Christina Foyle oli legendaarinen hahmo, mutta hänen johtamisperiaatteensa ja toimintatapansa (joista osa mainitaan Wikipediassa) olivat vähällä ajaa yrityksen konkurssiin. Nyttemmin kirjakauppa on ottanut käyttöön uudenlaisen luokitusjärjestelmän ja modernisoinut kassakäytäntönsä.
Niin monia kiehtovia opuksia, niin vähän aikaa — ja niin heikot käsivoimat. Toki myös matkatavararajoitukset pakottivat jättämään suurimman osan mieltä ja hyppysiä polttaneista kirjoista hyllyynsä. Teatterifriikki kun olen, kotiin asti kulkeutuivat mm. Helen Mirrenin ja Anthony Sherin elämäkerrat.
Ikuisena opiskelijana nappasin mukaani myös kirjoittamisen oppaita: jo vuonna 2000 ilmestyneen, kauhun kuninkaaksi nimetyn Stephen Kingin On Writing (Teos on käännetty myös suomeksi, kustantajana on Tammi. Markku Soikkelin arvostelu kirjasta löytyy täältä.). Löysin myös L. Peat O´Neilin kovasti kehutun teoksen Travel Writing (Ja vastaan saman tien: ei, rahavarantoni eivät toistaiseksi salli minun heittäytyä seikkailumatkailijan rooliin. Valitettavasti.).
Kingin kirjaa minulle oli suositeltu aiemmin jo useasti, ja selailu paljasti myös matkailuun keskittyvän kirjoittamisen oppaan sisältävän kosolti yleispäteviä kirjoittamisen vinkkejä. Niistä lisää myöhemmin, mutta tähän kopioin Kingin 19-vuotiaana saaman kaavan, jota hän on siitä asti noudattanut.
Formula: 2nd Draft = 1st Draft — 10%.
Olen samaa mieltä siitä, että tiivistäminen ja kiteyttäminen parantavat usein tekstiä, mutta täysin en niele ikuisen lyhentämisen kehotusta. Mitä pidempään olen työskennellyt ammattikirjoittajana, sitä vahvemmin olen oppinut arvostamaan sisältöä. Sen tulisi määrätä tekstin — olipa kyse luovasta kirjoittamisesta tai työteksteistä — lopullinen mitta. Miksi venyttää juttua, jos sanottavaa ei kerta kaikkiaan ole? Tai miksi lyhentää, jos aihe antaa syyn käsitellä sitä pidemmin? Keinotekoiset merkki-, liuska- ja sivumäärät tulisi jo ohittaa, toisin sanoen sisältö sanelkoon muodon.