Punaisia vesikasveja… Hannimari Heinon esikoisrunokirja ilmestyi ntamolla.

Myytti-Särön (2-3/2007) Uuden Itämaan Nousevista runoilijoista toinen, Hannimari Heino, julkaisi äskettäin (elokuu 2009) esikoisrunoteoksensa, jonka nimi ei kaipaa lisää pituutta: punaisia vesikasveja lammen pinnalla mutta järistys tapahtui meren pohjassa. Kirjan kustantaja on ntamo.

Haluamme palvella runoutta rakastavaa suurta mutta tuntematonta yleisöämme julkaisemalla myös täällä blogissa Myytti-Särössä olleen haastattelun, jossa Heino pohtii runouden peruskysymyksiä.

Haastattelujen kopiointi lehdestä sähköavaruuteen kannattanee, koska samaisessa Myytti-numerossa esintyneen, sittemmin Suuren runokilpailun 2009 voittaneen runoilija Anna Saaren haastattelun julkaiseminen blogissa lisäsi kävijämäärämme 1555:llä, ja lisääntyihän siinä samalla kansalaisten Anna Saari -tietous ja yleissivistys muutoinkin.

Mitä tästä opimme? Että on hyvä olla Uuden Itämaan Nouseva runoilija. Kyseinen arvonimi tuo sijoituksia kilpailuissa, kustannussopimuksia ja ämpärikaupalla tuohta — noh, ainakin suuremmalla todennäköisyydellä kuin melkein mikä tahansa muu titteli.

Niin, mitä Hannimari Heino sitten sanoo? Tässä alku Mark Mallonin tekemästä haastattelusta, jonka otsikko on Pinta voi räjähtää milloin tahansa.

”Kivi tai vaikka tuuli voi yhtäkkiä rikkoa kuvia heijastavan veden, ja silloin puhuu syvyys”, sanoo Hannimari Heino, suomentaja-runoilija ja valokuvauksen harrastaja.

Toisaalta hän ei halua puhua ”runoudesta”, joka on kliseiden ja turhamaisuuden täyttämä ympäripyöreä määritelmä – ja vain yksi lukuisista kieltä ja havaintoja yhdistävistä menetelmistä.  Sisäisen ja ulkoisen energian kohdatessa syntyy jotain arvaamatonta ja kiehtovaa, jota ei minkään instituution, kuten runouden, tulisi pitää omana valtakuntanaan.

Ulkokohtainen teoretisointi runouden ympärillä ihmetyttää Heinoa: miksi alan ihmiset runoudesta puhuessaan kiertelevät ytimen ympärillä, eivätkä uskalla puhua siitä mitä runo heissä oikeastaan herättää?

Koko haastattelu on piakkoin luettavissa blogimme uudella sivulla säröläisten kirjat ja haastattelut, tai sitten Myytti-Säröstä.