Veera Antsalo:
Viime tiistaina Särö kokosi yhdestätoista runoilijasta joukkueen, otti alleen linja-auton ja suuntasi Kotkaan Pub Albertin runoklubille. Runobussin matka alkoi Helsingistä, Kiasman edestä (jonne allekirjoittanut sivumennen mainiten meinasi unohtaa kassinsa runoineen ja kameroineen päivineen), noukki lisää väkeä Porvoosta ja viimeiseksi vielä loviisalaisvahvistuksemme Ulla Oran Loviisasta.
Kuten Mark jo kirjoitti, tämä runoreissu suunniteltiin ja toteutettiin melkein kokonaan lennossa. Vajavaisesta ja viimetinkaisesta suunnittelusta huolimatta kaikki meni kuitenkin hyvin tai jopa paremmin kuin hyvin. Ainakin luulisin. Eikö mennytkin? (Mark nyökyttelee. Kaikki nyökyttelevät.)
Vastaanottamassa meitä oli tapahtumajärjestäjä Essi Kesti Kotkan kulttuuriasiainkeskuksesta. Essi huolehti sekalaisen runoilijalaumamme nopeasti ja turvallisesti baaritiskin kautta lausunta-asemiin.
Yhdestätoista esiintyjästä, joista itseni mukaan lukien osa taisi olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, muodostettiin kaksitoista, kestoltaan 7–10 minuutin pituista esitystä. Esiinnyimme peräkkäin kolmen ryhmissä, joiden välillä pidettiin taukoa. Pubi oli pienehkö, intiimi ja täyttynyt viimeistä paikkaa myöten kulttuurinjanoisista kotkalaisista. Suuri kiitos yleisölle siitä, että jaksoivat seurata niin keskittyneesti esityksiämme!
Ensimmäisenä oli vuorossa Juha Rautio, jonka esityksen aikana jouduimme vielä hienosäätämään asetuksia, koska äänentoistossa oli ongelmia. Jouduimme tekemään nopeita päätöksiä sen suhteen missä ja miten päin esiintyä jotta kaikki yleisössä kuulisivat ja näkisivät mahdollisimman hyvin. Ensin meillä oli särisevä ja vinkuva mikki. Sitten luovuimme mikistä ja yritimme urheasti lausua luomusti, mutta kauimmaksi asettuneen yleisönosan vaatimuksesta palasimme lopulta mikkiavusteiseen lausuntaan – mikki taisi kuitenkin vaihtua entistä ehompaan, jolloin saimme äänentoistolliset ongelmat ratkottua.
Viime Särön Särö-runoilija Riikka Heinonen oli jo edeltävänä perjantaina lämmitellyt Helsingin Poetry Jameissa Café Mascotissa.
Yllä kotkalaisrunoilija Tuukka Hämäläinen, keskellä toinen säröläinen Anne Mölsä ja alla Tuomas Kerätär, joka esiintyi kokonaan ilman papereita. Tuomaksen runoja saadaan nähdä seuraavassa Särössä.
Viimeisenä yllätysesiintyjät Jarkko ja Tontti, jotka erehdyttävästi muistuttivat aiemmin esiintyneitä Teppo Paulastoa ja Markku Aaltoa.
Raskas runoilu, raskaat eväät.
Runoilijoita paluumatkalla tauolla öisessä Loviisassa. Palautteesta päätellen reissu oli hyvä, kaikilla oli hauskaa ja vastaavia lausuntamatkoja toivottiin tulevaisuudessakin. Ainakin Euroopan- ja Aasiankiertuetta on jo väläytelty. Pitäisiköhän Särölle hankkia ihan ikioma kiertuebussi?
Viime tiistaina Särö kokosi yhdestätoista runoilijasta joukkueen, otti alleen linja-auton ja suuntasi Kotkaan Pub Albertin runoklubille. Runobussin matka alkoi Helsingistä, Kiasman edestä (jonne allekirjoittanut sivumennen mainiten meinasi unohtaa kassinsa runoineen ja kameroineen päivineen), noukki lisää väkeä Porvoosta ja viimeiseksi vielä loviisalaisvahvistuksemme Ulla Oran Loviisasta.
Kuten Mark jo kirjoitti (tähän linkki: http://sarolehti.wordpress.com/2010/04/20/porvoo-on-kotkankadun-lahja-runoreissuun-vapaasti-hengittaen/), tämä runoreissu suunniteltiin ja toteutettiin melkein kokonaan lennossa. Vajavaisesta ja viimetinkaisesta suunnittelusta huolimatta kaikki meni kuitenkin hyvin tai jopa paremmin kuin hyvin. Ainakin luulisin. Eikö mennytkin? (Mark nyökyttelee. Kaikki nyökyttelevät.)
Vastaanottamassa meitä oli tapahtumajärjestäjä Essi Kesti Kotkan kulttuuriasiainkeskuksesta. Essi huolehti sekalaisen runoilijalaumamme nopeasti ja turvallisesti baaritiskin kautta lausunta-asemiin.
(kuva: yleisöä.jpg)
Yhdestätoista esiintyjästä, joista itseni mukaan lukien osa taisi olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, muodostettiin kaksitoista, kestoltaan 7-10 minuutin pituista esitystä. Esiinnyimme peräkkäin kolmen ryhmissä, joiden välillä pidettiin taukoa. Pubi oli pienehkö, intiimi ja täyttynyt viimeistä paikkaa myöten kulttuurinjanoisista kotkalaisista. Suuri kiitos yleisölle siitä, että jaksoivat seurata niin keskittyneesti esityksiämme!
Ensimmäisenä oli vuorossa Juha Rautio, jonka esityksen aikana jouduimme vielä hienosäätämään asetuksia, koska äänentoistossa oli ongelmia. Jouduimme tekemään nopeita päätöksiä sen suhteen missä ja miten päin esiintyä jotta kaikki yleisössä kuulisivat ja näkisivät mahdollisimman hyvin. Ensin meillä oli särisevä ja vinkuva mikki. Sitten luovuimme mikistä ja yritimme urheasti lausua luomusti, mutta kauimmaksi asettuneen yleisönosan vaatimuksesta palasimme lopulta mikkiavusteiseen lausuntaan – mikki taisi kuitenkin vaihtua entistä ehompaan, jolloin saimme äänentoistolliset ongelmat ratkottua.
(kuva: Riikka2.jpg)
Viime Särön Särö-runoilija Riikka Heinonen oli jo edeltävänä perjantaina lämmitellyt Helsingin Poetry Jameissa Café Mascotissa.
(kuva: Tuukka6.jpg)
(kuva: Anne1.jpg)
(kuva: Tuomas1.jpg)
Yllä kotkalaisrunoilija Tuukka Hämäläinen, keskellä toinen säröläinen Anne Mölsä ja alla Tuomas Kerätär, joka esiintyi kokonaan ilman papereita. Tuomaksen runoja saadaan nähdä seuraavassa Särössä.
(kuva: Teppo&Markku1.jpg)
Viimeisenä yllätysesiintyjät Jarkko ja Tontti, jotka erehdyttävästi muistuttivat aiemmin esiintyneitä Teppo Paulastoa ja Markku Aaltoa.
(kuva: Pöytä)
Raskas runoilu, raskaat eväät.
(kuva: Paluu.jpg)
Runoilijoita paluumatkalla tauolla öisessä Loviisassa. Palautteesta päätellen reissu oli hyvä, kaikilla oli hauskaa ja vastaavia lausuntamatkoja toivottiin tulevaisuudessakin. Ainakin Euroopan- ja Aasiankiertuetta on jo väläytelty. Pitäisiköhän Särölle hankkia ihan ikioma kiertuebussi?