Vuoden 2026 Gottlund-runokilpailun voittajat julkistettiin Juvalla 1.7. osana perinteisen Gottlund-viikon ohjelmaa. Kolmattatoista kertaa järjestettyyn kilpailuun osallistui yli sata kirjoittajaa.
Esiraadin jäsen Nina Räsämäki ilahtui saapuneiden runojen monimuotoisuudesta:
”Sanankäyttäjämme olivat leikitelleet sanan tarjoamilla mahdollisuuksilla ennakkoluulottomasti. Sanojen alkukirjaimet muodostivat uusia sanoja ja piiloviestejä lukijalle, tai kirjainten muotoon kajoten saatiin sanalle aivan uusi merkitys. Jonkun sanat johdattivat kielikuntamme historiaan, toinen päätti luoda runon ihan uusin sanoin.”
Esiraati valikoi joukosta 11 runoa, joista vieraileva päätuomari, runoilija Mirkka Auvinen valitsi voittajan sekä toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet. ”Voittajakolmikon runoissa teemaa lähestytään kekseliäästi ja luovasti”, Auvinen luonnehtii.
Ensimmäinen sija: Marjukka Sten runolla Vaapsahainen
Ote valintaperusteluista: ”Voittajaruno on oodi runoudelle ja sanan mahdille. Siinä käytetään luontosanastoa kauniisti ja kuvailevasti. Kokonaisuus muodostaa pikkuruisen tarinan, joka herättää mielikuvia. Ilahduttavaa on, että runo sopii sekä lapsille että aikuisille.”
Toinen sija: Annele Saikkala runolla Kaksikirjaiminen
”Runo lähtee liikkeelle sanan pienimmästä yksiköstä: kirjaimesta. Kirjaimista m ja e muodostuu sana, joka on lyhyydestään huolimatta voimakas. […] Runon ideaa vahvistetaan mieleenpainuvalla typografialla: lukija saa visuaalisen elämyksen läheisyydestä ja erillisyydestä.”
Kolmas sija: Seija Kerttula runolla Vesi ja kala
”Runon puhuja keräilee sanoja. Mainio keräilyn kohde! Mikä voisi olla runoilijoille tärkeämpää kuin kartuttaa sanavarastoa? Runossa tuodaan ihanasti esille, miten sanoihin kätkeytyy muistoja ja tunnelmia.”
Kilpailun voittaja saa pitää hallussaan vuoden ajan kiertopalkintoa, Gottlund-pystiä.
Teema sana liittyy Kaarle Akseli Gottlundin tuotteliaisuuteen suomen kielen kehittäjänä ja uusien suomalaisten sanojen luojana. Esimerkiksi sanat kirjasto, toimittaja ja yliopisto ovat hänen luomuksiaan.
Gottlundin syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 230 vuotta. Hän keräsi Juvalta merkittävän määrän kansanperinnettä 1800-luvun alussa. Gottlundille kieli ja kielenkäyttö olivat luonteva itseilmaisun muoto, ja hän oli kirjoitustyössään huomattavan tuottelias. Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjallisuuden ja kulttuurihistorian arkistossa Gotlundiana-aineistoa on peräti 6,44 hyllymetriä.
Vuosittain vaihtuva runokilpailun teema valitaan Gottlundin elämästä ja julkaisuista. Kilpailua järjestää vapaamuotoinen työryhmä yhteistyössä Juvan kulttuuripalveluiden ja Juvan kirjaston kanssa.
Lukuvinkki: Seija Kerttulan kolumni Veisin ulkomaille suomalaista järkevyyttä ja hulluutta.