Veera Antsalo: Suomalaista kulttuuria vaivaa oireyhtymä, jonka nimeän täten unikkosyndroomaksi. (Tai sitten – vaihtoehtoisesti – kyse on omasta esteettis-sensitiivisestä oireyhtymästäni.) Kaikkihan tietävät Marimekon kuuluisan, alunperin Maija Isolan vuonna 1964 suunnitteleman Unikko-kuosin, joka teki menestyksekkään paluun reilu kymmenen vuotta sitten leviten kaikkialle; sisustustekstiileihin, laukkuihin, kesähattuihin, sateenvarjoihin, luottokortteihin, mukeihin, kännyköihin, vihkoihin, kyniin, kumisaappaisiin, tarjottimiin, patalappuihin, petivaatteisiin, meikkilaukkuihin, […]
Särötiedote: Nettisanataidekoulu Särmä avaa ovensa 12-17-vuotiaille kirjoittajille tammikuussa 2011. Internetissä toimivassa kirjoittajakoulussa kirjoitetaan erilaisia tarinoita sekä tekstejä ja saadaan niistä palautetta sanataideohjaajalta. Teemoina kevätkaudella ovat muun muassa fantasia, kauhuromantiikka ja ihmisten eriskummallisuus. Toimintaan osallistutaan Särmän nettisivujen ja oman sähköpostin kautta. Ilmoittautuminen sähköpostitse osoitteeseen: . Viestiin tulee kirjoittaa osallistujan nimi, ikä ja kotipaikkakunta. Mukaan kannattaa liittää […]
Sanna Saastamoinen: Kun kaupungissa on paljon hylättyjä rapistuneita rakennuksia ja vapaata seinätilaa, pääsee katutaide valloilleen. Seinämaalauksista välittyy voimakas sanomisen tarve ja vapaus. Ja se tuntuu hyvältä. Berliinissä maalaukset valtaavat seiniä samoin kuin kasvillisuus syrjäseuduilla ottaa ihmisten hylkäämät rakennelmat haltuunsa. Maalaukset ovat siellä missä ihmiset kulkevat, eivätkä suljettuina aukioloaikoihin sidottuihin sisätiloihin. Maalaukset tulevat vastaan yllättäen, parhaimmillaan […]
Särötiedote: Särö onnittelee Tiina Raevaaraa, joka on valittu vuoden 2011 Runeberg-palkintoehdokkaaksi novellikokoelmalla En tunne sinua vierelläni (Teos). Runeberg-palkinto on sanomalehti Uusimaan, Porvoon kaupungin, Suomen Kirjailijaliiton, Suomen arvostelijain liiton ja Finlands Svenska Författareföreningin kirjallisuuspalkinto. Palkinto on perustettu vuonna 1986. Voittaja julkistetaan Runebergin päivänä 5. helmikuuta. Palkintoa tavoittelee kaikkiaan kahdeksan kaunokirjallista teosta. Lisää aiheesta YLEn uutissivuilla.
Seija Kerttula: Löysin kylämme pienen Oxfam-kaupan kirjahyllystä Gilgameš-eepoksen. Se oli outo kohtaaminen. Aloitin aikoinaan yliopisto-opinnot, koska halusin sumerologiksi. Se jäi sitten, mutta ajattelin aina, että Gilgameš pitäisi lukea. Joten pakkohan se oli ostaa; pari puntaa ei ole paljoa maailman vanhimmasta tarinasta yli 4 000 vuoden takaa. Gilgameš on historiallinen henkilö, joka hallitsi sumerilaista Urukin kaupunkia […]
Veera Antsalo:
Riikka Heinonen ja Matias Haakana (kuvat): Helsinkiläiset ovat aina olleet kiinnostuneita kotikaupunkinsa patsaista. Kaupungin muistomerkit ja monumentit herättävät voimakkaita tunteita – milloin puolesta, milloin vastaan. Erityisesti kaupunkilaisia ovat puhuttaneet kotimaisten suurmiesten muistomerkit. Suomalaisen monumenttitaiteen 150-vuotinen historia on ajoittain saanut surkuhupaisia piirteitä. Kotimaisen kuvanveiston tragikoominen aikakausi alkoi, kun Walter Runeberg joutui vuonna 1894 suurennuttamaan Aleksanteri II:n […]
Arto Vaahtokari: Uskaltaako korkeakulttuurisessa Särössä puhua viihderomaanista? Kyllä! Aloitin henkilökohtaisen suomalaisen viihderomaanin rehabilitoinnin lukemalla Aino Räsäsen kulmakivimäisen esikoisteoksen Soita minulle, Helena (1945). Se nimittäin ilmestyi syksyllä Kariston nostlagiasarjassa, kun kirjailijan syntymästä oli kulunut 100 vuotta. Tai oikeastaan kyseessä ei ollut edes rehabilitointi, sillä itse asiassa en ollut koskaan aikaisemmin lukenut naisten viihderomaania. Rikosromaanit saattaa tosin […]
Särötiedote: Residenssivieras Anna Amnell on ottanut paljon kuvia Berliinin residenssistä ympäristöineen ja niitä voi katsella täällä.
Mark Mallon: Istuin eilen jossain ulkomailla baarissa, jossa vanhukset kinasteli lastenlastensa kanssa, roduttomat koirat pyöri sotilaiden jaloissa, sokea mummo itki, kissa pöydällä teeskenteli nukkuvaa, tupakkaa poltettiin, umpikänninen naapuriravintolan kokki jakoi ilmaiseksi oman ravintolansa saman illan tähteitä (kaalikääryleitä ja villisikapullia), lunta satoi tupaan, naisten ja miesten vessalla ei ollut väliä, ja uusiohumppaa ja elektroa soitettiin peräkanaa. […]