Kirjailijan työ ja ideat

Kirjailijat Anne Leinonen ja Jouko Sirola keskustelevat Särö-akatemian yleisötilaisuudessa kirjailijan rutiineista ja työtavoista. Sirola esimerkiksi kertoo syitä siihen, miksi hän on valinnut duunarin työajat. Kirjailijat pohtivat myös aineiston hankintaan, hauduttamiseen ja työstöön liittyviä kysymyksiä. Entä miksi jokin tietty idea alkaa kiehtoa niin paljon että sen toteuttaa, vaikka ideoita on vihkot täynnä? Porvoon kansalaisopistossa (Mannerheiminkatu 3) […]

Mieluiten pysyttelen maassa

Kärsin siitä, mistä monet muutkin: akrofobiasta eli korkean paikan kammosta. Se tuntuu olevan suhteellisen yleistä kaltaisteni nuorehkojen naisten joukossa. Tänään tuli taas testattua kammon olemassaolo: kävimme Linnanmäellä. Maailmanpyörään en edes yrittänyt – ei tulisi mieleenkään. Mutta menin sellaiseen lasten laitteeseen, ”Helikopteriin”, jossa korit hiljakseen nousevat ehkä säälittävään seitsemään metriin. Ja hytisin, tärisin, tuijotin korin lattiaa, […]

Valhe, emävalhe, tilasto

Irvailin jo omassa blogissani, miten Blogilista.fi:n tekninen uudistus muistuttaa Sampo-pankin toimintaa, eikä loppua kömmähdyksille näy vieläkään. Mitä sanotte tästä tilastotiedosta: ”Suomen kattavin blogihakemisto” sisältää palvelun ylläpitäjän mukaan 15246 suomalaista tai suomalaisiin aiheisiin liittyvää blogia. Särön sijoitus (10.05. klo 14.15) luetuimmat-listalla on pudonnut sijalta 1912 sijalle 17235. Hah-hah! Eija

Ruusuja, säröjä, verta

Kirjan ja ruusun päivänä Helsinkiä nuuhkiessani nenäni johdatti minut jälleen Akateemiseen kirjakauppaan, joka lienee maailman ainoita kasvittomia keitaita, ellei kyseisenä päivänä jaettuja ruusuja sitten lasketa kasveiksi. Mukavaa sinänsä, että kirjailijoita haastateltiin lavalla, mutta kun yritin ottaa torkut karttaosaston mustassa nojatuolissa, kaupan joka soppeen leviävä puhe alkoi tuntua ärsyttävältä hölötykseltä. Sofi Oksanen tunkeutui unen ja valveen […]

Blogitajunta käyttöön

Niin kutsuttu päätoimittajan blogini on jäänyt hunningolle jo ties kuinka moneksi viikoksi, ja minun osaltani näköjään myös tämä blogi. Mitäpä tässä muuta selittelemään kuin että elämäni on viime aikoina ollut niin tapahtumaintäyteistä, että aikaa pysähtymiselle ei ole ollut: minun mielestäni tällainen päiväkirjatyyppinen kirjoittaminen on nimenomaan pysähtymistä, ja pysähtyminen vaatii enemmän voimaa kuin liikkeellä pysyminen. Mutta […]

Valivali, marimari, narinari!

Niin taitaa tämäkin blogi kuihtua hengiltä heti alkuunsa. Minusta on kiinnostavaa, miten ”blogin vastuuhenkilöksi” tunnustautuminen näemmä tarkoittaa muiden mielestä sitä, että kyseisen skribentin pitäisi säveltää kaikki merkinnät itse. Ja sama rivienvälikettuilu selkokielellä: ryhdistäytykää blogitiimin jäsenet! Antakaa sanojen soida! Muuten menetämme ne vähäisetkin lukijat, joita tällekin sivustolle ainakin tilastojen mukaan epäsäännöllisen säännöllisesti tupsahtelee. Terveisin radiohiljaisuuteen tympääntynyt […]

Rujoa, uhkaavaa ja herkkää

Hauskaa vapunkin jälkeistä elämää teille kaikille! Kirjoittaminen sujuu kangerrellen: ei löydy sanoja. Mutta jotain sentään löytyi: bändi nimeltä Portishead. Kaksi aiempaa albumia ovat hienoja ja uusin, Third, tosi kaunista; rujoa, uhkaavaa ja herkkää. Noin kuin oppisi kirjoittamaan! Ja Beth Gibbonsin ääni… Etsikää käsiinne, kuunnelkaa! JukkaK.

Riittää kun jokin liikahtaa

”Seitsemän veljestä on mielestäni Aleksis Kiven teoksista paras. Jo aloitus on vastaansanomaton: jämäkkä, ehdoton ja myös maalauksellinen, mutta silti teksti hengittää jo ensimmäisestä lauseesta. Puhumattakaan itse tarinasta, joka on syvällinen kuvaus suomalaisesta mielen ja luonteen laadusta. Kiven kieli on herkullista, ja se luo nopeasti vahvoja mielikuvia. Veljesten kehitystarina on samalla hyvää runoutta, joka soi. Voisin […]

Katseet kääntyvät kustantajaan

Helsingin Sanomat kertoi 17.4., että Carlos Ruiz Zafónilta, vuonna 2001 ilmestyneen La Sombra del Viento -menestysromaanin kirjoittajalta, on vihdoin tulossa uusi romaani, nimeltään El Juego del Ángel. Ja odotukset sen suhteen ovat suuret, espanjalaisteoksen kyseessä ollen suorastaan ennen näkemättömät. Hesarin artikkelissa miljoonat vilistävät: esikoista on myyty maailmalla jo 10 miljoonaa, uutukaisesta on Espanjassa otettu miljoonan […]

Kirjoittaa itsensä unohduksiin

Nykyään puhutaan paljon kirjan lyhyestä elinkaaresta. En oikeastaan tiedä, kuka sen kokee kaikkein ongelmallisimmaksi – lukijat, kirjailijat, kustantajat vai kenties kirjakauppiaat? Lukijoiden luulisi olevan onnellisia alati vaihtuvasta tarjonnasta (niin myös kirjakauppiaiden), joten ongelma on varmastikin suurin kirjailijoille ja kustantajille, heille jotka kirjan ovat tehneet. Sitä paitsi lukijan kannalta kirja ei katoa mihinkään: lukukokemus säilyy, ja […]