Naiskomiikan vaikeudesta

Helluntailaisten leirien hauskinta komediaa olivat ”missikilpailut”, joissa miespuoliset ohjaajat pukeutuivat naisiksi. Esitykset naurattivat kaikkia paitsi uskonyhteisöstä sittemmin eronnutta Markus Niemeä. Hän esittää sukupuolta, stereotypioita, komiikkaa ja valtaa käsittelevässä esseessään, etteivät miesten ja naisten komiikkaan päde samat hauskuuden mittapuut.

Vastaus vastineeseen: Uhriaseman vaaroista

Filosofi Susan Neimanin woke-aiheisesta kirjasta Säröön kirjoittanut kriitikko ja esseisti Herman Raivio vastaa kirjailija Tiina Tuppuraisen tänään (23.9.2024) julkaistuun vastineeseen. Molempia tekstejä voi kommentoida Särön sosiaalisen median kanavilla.

Valistuksen asianainen

Filosofi Susan Neimanin mielestä vasemmistolainen identiteettipolitiikka ei pohjimmiltaan ole vasemmistolaista, sillä se sivuuttaa valistuksen periaatteet eriarvoisuutta käsitellessään ja nostaa etusijalle vähemmistöjen kollektiiviset traumakertomukset. Esseisti, kriitikko Herman Raivion mukaan ihmisten arvioiminen ensisijaisesti identiteettiryhmänsä jäseninä on ongelmallinen ilmiö suomalaisessakin kulttuurikeskustelussa. Essee on julkaistu ensi kerran heinäkuussa 2024 Särön numerossa 52–53.

Venäjänkielisten ääni ei kuulu Latviassa

Kuka on latvialainen, kuka ukrainalainen? Määritteleekö identiteetin kieli vai etnisyys? Ahtaiden kategorioiden vuoksi kielivähemmistöt jäävät helposti kansalaiskeskustelun ulkopuolelle, mikä on valtion yhtenäisyyden kannalta ongelma etenkin kriisiaikana, kirjoittaa latvialaisen Providus-ajatushautomon johtaja, tutkija Iveta Kažoka. – Essee on julkaistu alun perin latviaksi Satori-kulttuurilehdessä 5.5.2022.