Etusivulle
0,00 €
Itävaltalais-israelilainen filosofi uudisti ihmisyyden olemuksen määritelmän: olennaisin ei löytynyt ihmisen pään sisältä, vaan ihmisten välistä. Toimittaja Jussi Hanhivaara sai kokea Buberin filosofisen vallankumouksen omakohtaisesti. Essee on julkaistu ensi kerran helmikuussa 2022 Särön numerossa 45.
Puolijumalana pidetty neuvostojohtaja Josif Stalin tavoitteli sosialistista utopiaansa häikäilemättömin keinoin, eikä stalinismin yhtymäkohtia nyky-Venäjän politiikkaan ole vaikea löytää. Timo Hännikäisen uutuuskirja valottaa Stalinin persoonaa ja taustaa omintakeisista näkökulmista.
Antiikin aikana eläneen Vitruviuksen Arkkitehtuurista-teoksen tuore suomennos (Gaudeamus, 2022) ja mukaan lisätyt tiivistelmät tekevät klassikosta entistäkin antoisamman lähteen arkkitehtuurista ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneille lukijoille. Veli-Matti Huhdan kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa 47–48.
Muistot vääristyvät ja hämärtyvät luonnostaan, mutta niitä on helppo myös muokata joko tarkoituksella tai tiedostamatta, selviää oikeuspsykologi Julia Korkmanin tietokirjasta Muistin varassa – oikeusprosessi ja totuus (S&S, 2022). Ristiriitaiset muistikuvat johtavat pahimmillaan oikeusmurhiin.
Hollantilaistoimittaja Rutger Bregmanin tietokirja Hyvän historia (Atena, 2020) kyseenalaistaa yleisen käsityksen siitä, että ihminen olisi pohjimmiltaan paha ja syntinen. Kritiikki on julkaistu ensi kerran joulukuussa 2020 Särön numerossa 42.
Humoristiset ja innostavat lasten tietokirjat tarjoavat lukuelämyksiä ja herättävät kiinnostusta tieteeseen. “Tiedeinstituution toimintaperiaatteista pitäisi kertoa jo alakoulussa”, Laajarinne kommentoi Särölle.
Millaisena 1300-luvulta nykyaikaan sinkoutuneet munkit kokisivat Helsingin halki virtaavan Vantaanjoen haaran kaljakelluntoineen ja muine jumalattomine keksintöineen? Kirjailija Jouko Sirola ammentaa näkynsä Hanna Apajalahden uutuusteoksesta Vantaanjoki – tutkimusmatkailijan opas.
Pärttyli Rinne rakentaa Rakkauden synnyistä -teoksessaan oman rakkauden filosofiansa. Hän yhdistelee siinä tietoteoriaa, Darwinin evoluutioteoriaa ja oman elämänsä rakkaustarinaa. Leimallisinta Rinteen rakkausohjelmalle on sen kaiken kattava positiivisuus.
Maggie Nelsonin esseekokoelmassa pureudutaan vapauskäsitteen ajankohtaisiin ristiriitoihin, vapauden ja kontrollin väliseen jännitteeseen, valtasuhteisiin seksissä ja taiteessa sekä terapeuttisen traumakäsitteistön yleistymisen ongelmiin.
Menneen ajan kansanparantajilla on paljon yhteistä nykyajan uskomushoitajien kanssa, vaikka lääketiede on ottanut valtavia harppauksia eteenpäin. Esittelyssä Kalle Kananojan tietoteos Ihmelääkärit Suomessa 1850–1950.