Etusivulle
0,00 €
Populaarimusiikki ei pysty enää luomaan uusia, laajoja vastakulttuurin muotoja, vaan pikemminkin ”swiftieiden” kaltaisia yksittäisiin idoleihin leimautuvia faniyhteisöjä. Legendaarinen Oasis antoi aikoinaan lupauksen rockin kyvystä uudistaa kulttuuria. Yhtyeen paluu on silti yksi nostalgiatrippi muiden joukossa, kirjoittaa esseisti, suomentaja Tuukka Sandström.
Filosofi Susan Neimanin mielestä vasemmistolainen identiteettipolitiikka ei pohjimmiltaan ole vasemmistolaista, sillä se sivuuttaa valistuksen periaatteet eriarvoisuutta käsitellessään ja nostaa etusijalle vähemmistöjen kollektiiviset traumakertomukset. Esseisti, kriitikko Herman Raivion mukaan ihmisten arvioiminen ensisijaisesti identiteettiryhmänsä jäseninä on ongelmallinen ilmiö suomalaisessakin kulttuurikeskustelussa. Essee on julkaistu ensi kerran heinäkuussa 2024 Särön numerossa 52–53.
Pirkko Saision tuoreessa elämäkertateoksessa taidekoulutuksen epäterveet vallankäytön rakenteet paistavat läpi, kirjoittaa dosentti ja äänitaiteilija Taina Saarikivi. Taiteilijan neromyytti, läpinäkymättömät toiminnan kriteerit sekä mestareina pidettyjen opettajien karismaattinen valta vaikeuttavat epäasialliseen kohteluun puuttumista taidekorkeakouluissa ja voivat johtaa opiskelijoiden oikeusturvan horjumiseen.
Millainen kirjallisuusmaa on Slovakia? Tampereella asuva bratislavalaislähtöinen kirjailija Alexandra Salmela pohtii synnyinmaansa kirjallisen kulttuurin perintöä, kehitystä, kohuja, nykytilannetta ja tulevaisuudenkuvia. Essee on julkaistu alun perin maaliskuussa 2024 ilmestyneessä Särön numerossa Näkymiä Slovakiasta (nro 51).
Uusilla teknologioilla on kerta toisensa jälkeen potentiaalia luoda yhteiskunnille uudet, määräävät säännöt ja rakenteet. Tekoälyllä on kenties vielä suurempi vaikutus elämäämme kuin aiemmilla teknologisilla edistysaskeleilla – kuinka paljon sille tulisi antaa valtaa? Rokas Linkevičiusin essee on julkaistu alun perin liettuaksi Šiaurės Atėnai -kulttuurilehdessä.
CMX:n keulakuvan A.W. Yrjänän tuore Heliografi-soololevy kuulostaa fanin korviin aivan erilaiselta kuin Helsingin Sanomien ammattikriitikon – miksi? Kirjailija, säveltäjä Markus Niemi syväluotaa esseessään kriitikon valtaa ja kritiikin tehtävää.
Nykyisten nuorten ja nuorten aikuisten Z-sukupolvea yhdistää ahdistus ilmastonmuutoksesta ja epävarmasta tulevaisuudesta. Ahdistuksesta ei kuitenkaan ole tulevaisuuden pelastajaksi – on uuden, toimeen tarttuvan ja siltoja rakentavan A-sukupolven aika, kirjoittaa 19-vuotias valtio-opin opiskelija Felix Huber manifestissaan lopun ajan mielialaa vastaan. Essee on julkaistu alun perin saksalaisessa Cicero-aikakauslehdessä lokakuussa 2023.
Länsimaisten suurmiesten ilmeisistä synneistä huolimatta meidän on muistettava arvostaa Euroopan poikkeuksellista taiteellista ja filosofista kulttuuriperintöä, jonka jälkeläisiä olemme, kirjoittaa suomentaja, kirjailija ja kirjallisuudentutkija Tero Tähtinen.
Muusikko Gatis Pāvils Breijers kuvailee esseessään, miten hallusinogeenisten sienten käyttö on vaikuttanut hänen minäkuvaansa ja käsitykseensä omasta paikastaan maailmassa. Essee on julkaistu alun perin latvialaisessa Satori-kulttuurilehdessä syyskuussa 2023 osana päihteidenkäytön tabun rikkomiseen tähtäävää juttusarjaa, jossa kirjoittajat avaavat anonyymisti omien psykedeelikokemustensa hyviä ja huonoja puolia.
Itävaltalais-israelilainen filosofi uudisti ihmisyyden olemuksen määritelmän: olennaisin ei löytynyt ihmisen pään sisältä, vaan ihmisten välistä. Toimittaja Jussi Hanhivaara sai kokea Buberin filosofisen vallankumouksen omakohtaisesti. Essee on julkaistu ensi kerran helmikuussa 2022 Särön numerossa 45.