Hulluuden majakat

Miksi yksinäisen majakanvartijan mieli hajoaa ja menettää kosketuksensa todellisuuteen? Jukka Laajarinne kirjoittaa todellisten esikuvien innoittamista kaunokirjallisuuden ja elokuvien majakanvartijahahmoista, jotka joutuvat kohtaamaan meren mysteerit – ja ennen kaikkea omat hirviönsä.

Tuhoisaa toiseuttamista luokkahuoneessa

Iida Rauman romaani Hävitys (2022, Siltala) on kuvaus rakenteellisesta väkivallasta, joka kohdistuu lapsiin, mutta läpäisee koko yhteiskunnan ja ulottuu aina kieleen saakka, kirjoittavat sosiologian tutkija Mari Kuukkanen ja filosofian tutkija Jaakko Vuori.

Saksan epätieteellinen koronastrategia

Hallituksen koronapoliittiseen linjaan kriittisesti suhtautuvia tutkijoita on Saksassa irtisanottu, leimattu ja vaiennettu. Kärkipoliitikot väittävät tiukan koronakurin perustuvan ”oikeaan tieteeseen”, jättäen huomiotta epidemiologiseen näyttöön perustuvat tutkimukset eri interventioiden tehosta. Tilanne on absurdiudessaan uhka demokratialle, esittää talouspsykologian professori Oliver Hirsch helmikuussa 2022 Särölle kirjoittamassaan esseessä, jossa avaa myös oman kriittisyytensä taustoja. (Suomennos: Anne Kilpi)

Kysymyksiä Vladimir Putinista

Puolalainen kirjailija Radosław Wiśniewski esittää olennaisia kysymyksiä Venäjän presidentistä esseessään, joka on kirjoitettu Krimin miehityksen jälkeen ja julkaistu ensi kerran Wiśniewskin esseeteoksessa vuonna 2018. Esseen on puolasta suomentanut Tapani Kärkkäinen.

Kirjoittajan ja suomentajan pyynnöstä Särö lahjoittaa tekijänoikeuskorvauksen ja käännöspalkkion Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:lle.

Ilmojen runoilija eksyi taivaaseen

Neuvostohallintoon turhautuneena ja pelkäämään kyllästyneenä Osip Mandelstam kirjoitti pilkkarunoja Stalinista. Kirjoitukset johtivat runoilijan karkotukseen ja köyhyyteen, mutta samalla hänestä tuli kuolematon, kirjoittaa esseisti Vladimir Jermakov. Alun perin Särön numerossa 45 julkaistun esseen on suomentanut Marja-Leena Mikkola.

Uiguurit Kiinan valvontakoneiston silmätikkuina

Länsi-Kiinan Xinjiangin maakunnassa islaminuskoisen uiguurikansan tekoja, sanoja ja ajatuksia kontrolloidaan huipputeknologisen järjestelmän avulla. Epäilyttäviksi luokiteltuja kansalaisia lähetetään psykologisille keskitysleireille. Uutuuskirja osoittaa länsimaistenkin suuryritysten hyötyvän uiguurien sorrosta, jolle lähimmät vertauskohdat löytyvät tieteiskirjallisuudesta.

Mielenhallinnan, mielenmurhan ja aivopesun psykologia

Miltä näyttää ja tuntuu totalitarismi? Millaisia piirteitä voidaan pitää sen ensimmäisinä varoitusmerkkeinä? Psykoanalyytikko Joost Meerloon mukaan myös demokraattisissa, vapaissa yhteiskunnissa on mahdollista ajautua huomaamatta totalitaristiseen ajatteluun. Talouspsykologian professori Oliver Hirsch esittelee Meerloon ajatuksia esseessään, joka on julkaistu ensi kerran saksalaisessa Club der klaren Worte -verkkojulkaisussa 4.1.2021. Suomennos: Anne Kilpi.

Wolt, woke ja liukas rasismi

Viime aikojen rasismikohuissa on nähty, että antirasistinen aktivistiliike kohdistaa huomionsa eritoten puhetapoihin ja käsitteisiin. Kun rasismi toteutuukin eriarvoisten taloudellisten suhteiden välityksellä ja on vaikeammin hahmotettavaa, kielellisiä tabuja vartioiva aktivismi näyttää voimattomalta. Symbolisista teoista on siirryttävä konkreettisiin toimiin, esittää kirjailija Tuukka Sandström. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)

Kulttuurilehdet vastarinnan muotona

Kulttuurilehdistön ei pitäisi alistua taiteilijoiden tai kulttuurin palvelijaksi, vaan uskaltaa sanoa suorat sanat niin päättäjille kuin kirjallisuusväellekin, kirjoittaa liettualaisen Literatūra ir menas -kulttuurilehden päätoimittaja Gytis Norvilas.

Essee on julkaistu ensi kerran Särön Liettua maailmojen välissä -numerossa (nro 43-44, ilmestynyt lokakuussa 2021). Suomennos: Sini Katainen.

Häviössä on häivähdys ikuisuutta

Mitä on yhteiskunnallinen masennus ja millaisena se kuvataan nykykirjallisuudessamme? Sisko Savonlahden ja Tuomas Kokon sukupolviromaanien henkilöillä on kaikki resurssit ulottuvillaan, mutta heitä vaivaa mahdollisuuksien menettämisen äärimmäinen pelko, kirjoittaa väitöskirjatutkija Jaakko Vuori. Essee on julkaistu ensi kerran Särön Alakulo-numerossa (nro 40-41) vuonna 2020.