Matka oppaaseen ja aikojen taa

Millaisena 1300-luvulta nykyaikaan sinkoutuneet munkit kokisivat Helsingin halki virtaavan Vantaanjoen haaran kaljakelluntoineen ja muine jumalattomine keksintöineen? Kirjailija Jouko Sirola ammentaa näkynsä Hanna Apajalahden uutuusteoksesta Vantaanjoki – tutkimusmatkailijan opas.

Suuruudenhulluus leimaa rakkausprojektia

Pärttyli Rinne rakentaa Rakkauden synnyistä -teoksessaan oman rakkauden filosofiansa. Hän yhdistelee siinä tietoteoriaa, Darwinin evoluutioteoriaa ja oman elämänsä rakkaustarinaa. Leimallisinta Rinteen rakkausohjelmalle on sen kaiken kattava positiivisuus.

Runous meni metsään

Kolmen tuoreen runokokoelman aiheita ovat puut, ihmisen metsäsuhde ja haikeus luonnon tuhoutumisvaarasta. Kuinka syvälle siimekseen voi runon keinoin päästä?

Moralisointia vastaan

Maggie Nelsonin esseekokoelmassa pureudutaan vapauskäsitteen ajankohtaisiin ristiriitoihin, vapauden ja kontrollin väliseen jännitteeseen, valtasuhteisiin seksissä ja taiteessa sekä terapeuttisen traumakäsitteistön yleistymisen ongelmiin.

Puilla paljailla Neuvosto-Virossa

Sergei Dovlatovin Kompromissi on huumorilla, fiktiolla ja surrealismilla höystetty omakohtainen episodiromaani ristiriitaisesta toimittajantyöstä Viron sosialistisen neuvostotasavallan venäjänkielisissä puoluelehdissä.

Vaihtoehtolääkinnän suomalainen historia

Menneen ajan kansanparantajilla on paljon yhteistä nykyajan uskomushoitajien kanssa, vaikka lääketiede on ottanut valtavia harppauksia eteenpäin. Esittelyssä Kalle Kananojan tietoteos Ihmelääkärit Suomessa 1850–1950.

Visiokirjallisuuden pussinperä

Nobel-kirjailija Yeatsin spiritismiin ja uninäkyihin nojaava teos hämmentää ja puuduttaa, mutta ei ole pelkästään tylsä, kirjoittaa kuvataiteilija, tutkija Jyrki Siukonen.

Naisfantasioita

Kevät ilman kosketusta -antologia esittelee monipuolisen valikoiman novelleja, joissa pehmeä erotiikka ja kova porno yhtyvät. Keskeisessä roolissa on naisen nautinto, miehet ovat naisten halujen toteuttajia.

Suomalaisesta mielenvikaisuudesta

”Mielisairaalat perustettiin suitsimaan yhteiskuntaa rapauttavia prosesseja. Laitoksiin suljettaviksi, usein myös sterilisoitaviksi, vietiin ihmisiä, jotka eivät olleet onnistuneet vastaamaan yhteiskunnan asettamiin haasteisiin.” Kaksi tuoretta tietokirjaa pureutuvat mielenterveysongelmien historiaan Suomessa.