Etusivulle
0,00 €
Ei ole yhdentekevää, mitä sanoja naisiin kohdistuvasta syrjinnästä ja epätasa-arvoa levittävistä asenteista käytetään. Viime vuosina yleistynyt sana naisviha kaipaisi vaihtoehtoja monesta syystä – seksismissä kun ei useinkaan ole kyse vihaamisesta, kirjoittaa toimittaja Kyösti Niemelä.
Särö otti riskin julkaisemalla kesällä kaksi kirjoitusta, joissa Timo Hännikäinen oli esseistin ja kirjailijan roolissa, irrallaan poliittisesta marginaalistaan. Journalistisin perustein tehdyt julkaisupäätökset osoittautuivat muutamalle kulttuurijournalismin ammattilaiselle vaikeiksi sulattaa. Päätoimittaja Mark Mallon avaa Särön linjaa ja toteaa, ettei lehti myötäile natseja eikä alistu itsesensuuriin.
Valveutuneen identiteettipolitiikan puolestapuhujat vaativat etnisille, seksuaalisille ja sukupuolisille vähemmistöille positiivista näkyvyyttä. Ajankohtaisessa näyttelyssä kuvataiteilijat kyseenalaistavat valtakulttuurin edustajien tapaa katsoa vähemmistöjä. Kriitikko, esseisti Herman Raivion mukaan toisen katsomistapaa ei voi koskaan hallita, vaan tulkintojen avaruus on etenkin taiteessa ääretön.
Oppositiopoliitikko Leonid Gozmanin mukaan Putinin hallinnon vastustajien on otettava opiksi virheistään saavuttaakseen tavoitteensa. Gozman kirjoitti artikkelin syyskuussa Moskovan erityispidätyskeskuksessa numero 2 ennen pakenemistaan maasta. Teksti on julkaistu alun perin Novaja Gazetassa 9.10.2022.
Iida Rauman romaani Hävitys (2022, Siltala) on kuvaus rakenteellisesta väkivallasta, joka kohdistuu lapsiin, mutta läpäisee koko yhteiskunnan ja ulottuu aina kieleen saakka, kirjoittavat sosiologian tutkija Mari Kuukkanen ja filosofian tutkija Jaakko Vuori.
Kustantaja Heikki Savola pukee sanoiksi faktan, jonka kaikki yrittäjät tietävät, mutta jota ei ole yhteiskunnallisella tasolla täysin ymmärretty: Postin epäluotettavuus tekee pienyrittäjien elämästä vaikeaa, ja siitä kärsii koko maa.