Etusivulle
0,00 €
Miksi äärioikeisto nousee Euroopassa? Länsimaiden demokratia on vaarassa, elleivät poliittiset johtajat ota äänestäjien pelkoja vakavasti, kirjoittaa venäläinen oppositiopoliitikko, toimittaja Leonid Gozman. Kolumni on julkaistu alun perin Novaja Gazeta Europessa.
Filosofi Susan Neimanin mielestä vasemmistolainen identiteettipolitiikka ei pohjimmiltaan ole vasemmistolaista, sillä se sivuuttaa valistuksen periaatteet eriarvoisuutta käsitellessään ja nostaa etusijalle vähemmistöjen kollektiiviset traumakertomukset. Esseisti, kriitikko Herman Raivion mukaan ihmisten arvioiminen ensisijaisesti identiteettiryhmänsä jäseninä on ongelmallinen ilmiö suomalaisessakin kulttuurikeskustelussa. Essee on julkaistu ensi kerran heinäkuussa 2024 Särön numerossa 52–53.
Saksalainen vasemmistopoliitikko kritisoi kirjassa omaa puoluettaan Die Linkeä kovasanaisesti elitismistä ja pienituloisen kansanosan unohtamisesta. Kritiikistä seurannut mylläkkä johti lopulta uuden, nopeasti kasvavan puolueen syntyyn. Suomeksi Die Selbstgerechten julkaistaan vuonna 2025.
Nykyisten nuorten ja nuorten aikuisten Z-sukupolvea yhdistää ahdistus ilmastonmuutoksesta ja epävarmasta tulevaisuudesta. Ahdistuksesta ei kuitenkaan ole tulevaisuuden pelastajaksi – on uuden, toimeen tarttuvan ja siltoja rakentavan A-sukupolven aika, kirjoittaa 19-vuotias valtio-opin opiskelija Felix Huber manifestissaan lopun ajan mielialaa vastaan. Essee on julkaistu alun perin saksalaisessa Cicero-aikakauslehdessä lokakuussa 2023.
Ei ole yhdentekevää, mitä sanoja naisiin kohdistuvasta syrjinnästä ja epätasa-arvoa levittävistä asenteista käytetään. Viime vuosina yleistynyt sana naisviha kaipaisi vaihtoehtoja monesta syystä – seksismissä kun ei useinkaan ole kyse vihaamisesta, kirjoittaa toimittaja Kyösti Niemelä.
Särö otti riskin julkaisemalla kesällä kaksi kirjoitusta, joissa Timo Hännikäinen oli esseistin ja kirjailijan roolissa, irrallaan poliittisesta marginaalistaan. Journalistisin perustein tehdyt julkaisupäätökset osoittautuivat muutamalle kulttuurijournalismin ammattilaiselle vaikeiksi sulattaa. Päätoimittaja Mark Mallon avaa Särön linjaa ja toteaa, ettei lehti myötäile natseja eikä alistu itsesensuuriin.
Valveutuneen identiteettipolitiikan puolestapuhujat vaativat etnisille, seksuaalisille ja sukupuolisille vähemmistöille positiivista näkyvyyttä. Ajankohtaisessa näyttelyssä kuvataiteilijat kyseenalaistavat valtakulttuurin edustajien tapaa katsoa vähemmistöjä. Kriitikko, esseisti Herman Raivion mukaan toisen katsomistapaa ei voi koskaan hallita, vaan tulkintojen avaruus on etenkin taiteessa ääretön.
Oppositiopoliitikko Leonid Gozmanin mukaan Putinin hallinnon vastustajien on otettava opiksi virheistään saavuttaakseen tavoitteensa. Gozman kirjoitti artikkelin syyskuussa Moskovan erityispidätyskeskuksessa numero 2 ennen pakenemistaan maasta. Teksti on julkaistu alun perin Novaja Gazetassa 9.10.2022.
Iida Rauman romaani Hävitys (2022, Siltala) on kuvaus rakenteellisesta väkivallasta, joka kohdistuu lapsiin, mutta läpäisee koko yhteiskunnan ja ulottuu aina kieleen saakka, kirjoittavat sosiologian tutkija Mari Kuukkanen ja filosofian tutkija Jaakko Vuori.
Kustantaja Heikki Savola pukee sanoiksi faktan, jonka kaikki yrittäjät tietävät, mutta jota ei ole yhteiskunnallisella tasolla täysin ymmärretty: Postin epäluotettavuus tekee pienyrittäjien elämästä vaikeaa, ja siitä kärsii koko maa.