”Vastustan ajatusta siitä, että kielen olisi loputtomasti sopeuduttava ja joustettava hyvittääkseen sen, minkä kielenkäyttäjien laiskuus ja varovaisuus ovat saaneet aikaan”, kirjoittaa kirjallisuudentutkija Katariina Kärkelä kolumnissaan.
Kategoria: Kieli
Pääministeri Sanna Marinin kirja vaikuttaa self help -oppaista kopioidulta fraasikokoelmalta, presidentti Alexander Stubbin kirja taas löysien itsestäänselvyyksien kokoelmalta, kuvailee kielentutkija, esseisti Janne Saarikivi. Millä järjellä, tarkkuudella ja herkkyydellä meitä oikeastaan johdetaan? – Essee julkaistaan myös Saarikiven pian ilmestyvässä kirjassa Kieli vie (Teos, 2026).
Englannin kielen suosiminen Suomessa ei ole todellista kansainvälisyyttä, vaan yhden kielen ja yhdenlaisen ajattelutavan valta-aseman pönkittämistä, esittää kielitieteilijä ja tietokirjailija Janne Saarikivi. Suomenkielinen sivistysfilosofia ja periferioiden tutkimus auttaisivat meitä ymmärtämään ympäröivää todellisuuttamme nykyistä paremmin.
Puolalainen runoilija ja kuvittaja ariel rosé keskustelee eri maissa elävien ukrainalaisten kanssa heidän monesti kipeästä ja monimutkaisesta suhteestaan venäjän kieleen. Fragmentaarinen, rohkea essee on sukellus ukrainalaisen kulttuurin samanaikaisesti ikivanhoihin ja päivänpolttaviin kielikysymyksiin: kielen ulottuvuuksiin ja arvoon, pakollisuuteen ja vapaaehtoisuuteen, monikielisyyteen ja identiteettiin.
Ei ole yhdentekevää, mitä sanoja naisiin kohdistuvasta syrjinnästä ja epätasa-arvoa levittävistä asenteista käytetään. Viime vuosina yleistynyt sana naisviha kaipaisi vaihtoehtoja monesta syystä – seksismissä kun ei useinkaan ole kyse vihaamisesta, kirjoittaa toimittaja Kyösti Niemelä.
Suomen kieli taipuu monelle mutkalle, mutta ei taitu, pakinoi helsinkiläinen kirjailija ja toimittaja Jussi K. Niemelä. Miksi emme siis muuntaisi ajankohtaisimpiakin vierasperäisiä sanoja suuhumme sopivammiksi?
Journalistisen ja akateemisen kirjoittamisen taso on viime vuosina heikentynyt havaittavasti paitsi opiskelijoilla myös ammatikseen kirjoittavilla ihmisillä. Kirjallisuudentutkija, kirjailija Katariina Kärkelä esittää, että osasyinä ovat jäsentymätön ajattelu sekä kiinnostuksen ja arvostuksen puute kieltä kohtaan.