Tekoälyn filosofia turvaa ihmisen vapauden

Uusilla teknologioilla on kerta toisensa jälkeen potentiaalia luoda yhteiskunnille uudet, määräävät säännöt ja rakenteet. Tekoälyllä on kenties vielä suurempi vaikutus elämäämme kuin aiemmilla teknologisilla edistysaskeleilla – kuinka paljon sille tulisi antaa valtaa? Rokas Linkevičiusin essee on julkaistu alun perin liettuaksi Šiaurės Atėnai -kulttuurilehdessä.

Maailmanloppu on peruttu

Nykyisten nuorten ja nuorten aikuisten Z-sukupolvea yhdistää ahdistus ilmastonmuutoksesta ja epävarmasta tulevaisuudesta. Ahdistuksesta ei kuitenkaan ole tulevaisuuden pelastajaksi – on uuden, toimeen tarttuvan ja siltoja rakentavan A-sukupolven aika, kirjoittaa 19-vuotias valtio-opin opiskelija Felix Huber manifestissaan lopun ajan mielialaa vastaan. Essee on julkaistu alun perin saksalaisessa Cicero-aikakauslehdessä lokakuussa 2023.

Taikasienikokemus palautti yhteyden itseen ja luontoon

Muusikko Gatis Pāvils Breijers kuvailee esseessään, miten hallusinogeenisten sienten käyttö on vaikuttanut hänen minäkuvaansa ja käsitykseensä omasta paikastaan maailmassa. Essee on julkaistu alun perin latvialaisessa Satori-kulttuurilehdessä syyskuussa 2023 osana päihteidenkäytön tabun rikkomiseen tähtäävää juttusarjaa, jossa kirjoittajat avaavat anonyymisti omien psykedeelikokemustensa hyviä ja huonoja puolia.

Epäluottamus mediaan on myös omaa tekoa

Mediaa moititaan toisinaan, usein aiheetta, paniikin lietsomisesta ilmastokysymyksissä. Jos toimittajat kuitenkin sortuvat kampanjointiin ja kriittisten äänien leimaamiseen, voi polarisaatio syventyä ja ilmastonmuutoskeskustelu politisoitua. Lukas Koperekin artikkeli on julkaistu alun perin saksalaisessa Cicero-aikakauslehdessä.

Käsinkosketeltavaa geometriaa

Latvialainen matemaatikko ja taiteilija Daina Taimiņa tunnetaan hyperbolisten pintojen virkatuista malleista, jotka ovat syventäneet opiskelijoiden ja asiantuntijoiden ymmärrystä aiheesta. Taimiņa kertoo haastattelussa läpimurtonsa synnystä ja hyödyistä sekä naisten asemasta miesvaltaisella alalla. Alun perin latvialaisessa Satori-lehdessä julkaistua haastattelua on Särön toimituksessa lyhennetty hieman.

Hengittäminen ilman ilmaa

Miten tavalliset kansalaiset voivat jatkaa tyydyttävää elämää Venäjällä, kun vallanpitäjiä on jo sukupolvien ajan ollut turha yrittää horjuttaa, ulkomailta satelee moraalisia neuvoja, uraa on mahdotonta luoda ja kaikki ilo on sodan vuoksi paheksuttavaa? Oppositiopoliitikko, toimittaja Leonid Gozmanin kirje Venäjän sisäisille emigranteille on julkaistu alun perin Novaja Gazeta Europe -oppositiolehdessä.

Digitalisointihysterian uhrit

Digiriippuvaisten lasten ja nuorten määrä on uuden tutkimuksen mukaan kasvanut entisestään, kirjoittaa filosofian tohtori, toimittaja Alexander Grau. Alkoholismiin verrattavissa oleva riippuvuus ei koske ainoastaan nuoria, vaan ulottuu koko yhteiskuntaamme – teknologiayritysten myötävaikutuksella. Artikkeli on julkaistu ensi kerran saksaksi Cicero-lehdessä 18.3.2023.

Haluaisin vielä nähdä, kun voikukat kukkivat

Sosiaaliantropologi Anna Žabicka tarkasteli etnografisessa tutkimuksessaan, mistä vanhainkodin asukkaat saavat merkityksellisyyden kokemuksia ja elämäniloa – ja miksi osa heistä on menettänyt elämänhalunsa. Essee on julkaistu alun perin latvialaisessa Satori-kulttuurilehdessä.

Behind the carefully curated facade of the Qatar World Cup

Thousands of migrant workers have already paid for the forthcoming 2022 FIFA World Cup in Qatar with their lives. A combination of general indifference to matters of ethics and security services reliant on extreme digital surveillance and censorship indicate that, rather than promoting sporting spirit, Qatar considers the World Cup first and foremost to be an excellent opportunity to attract international investors.

Urban researchers Sami Kolamo and Jani Vuolteenaho went to find out more about the arrangements for the competition at a preliminary tournament in Doha, during a trip characterised by an endless stream of obligatory mobile apps and a ban on pencils.