J.H. Erkon vuoden 2022 kirjoituskilpailun kärjessä neljä naista

Ulkokirjalliset asiat eivät vaikuta voittoon, vaan taito.

Helsinkiläinen Pauliina Kallio voitti perinteikkään J.H. Erkon kirjoituskilpailun novellillaan “Brabo”.

Voittaja julkistettiin torstaina 27.10.2022 Helsingin kirjamessuilla. Toiselle sijalle sijoittui Maria Bešlić ja jaetulle kolmannelle sijalle sijoittuivat Pihla Tammisto ja Mirjami Sirén.

Raati luonnehtii Kallion tekstiä rakenteeltaan kirkkaaksi ja kieleltään runolliseksi. Vaikea äitisuhde, kolonialismi ja hetkellisyys ovat voittajanovellin keskiössä.

Alle 30-vuotiaille kirjoittajille tarkoitetun kilpailun osallistujatekstien aiheita olivat muiden muassa opiskelu, ystävyys, sairaudet, sota ja onnettomuudet.

Tänä vuonna raadissa toimivat kirjailijat Magdalena Hai ja Harry Salmenniemi, Kallion lukion opiskelija Johannes Helama. Päätuomarina ja raadin puheenjohtajana toimi kirjailija Hanna-Riikka Kuisma. Kilpailuun osallistui 182 nuorta.

Noin kymmenen parasta tekstiä nousi kirkkaasti esille, mutta raadilla oli pientä hajontaa suosikeissa. “Viimeisessä kokouksessa olimme kuitenkin keskustelun jälkeen hyvin yksimielisiä. Ensimmäiseksi sijoittunut novelli oli helppo valinta, koska se löytyi jokaisen ennalta valitsemasta kärkikolmikosta”, toteaa Kuisma Särön haastattelussa.

Novellin ei tarvitse olla pitkä

“Kirjoituskilpailut ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan kirjailijan urasta haaveileville, sillä niissä pärjää ainoastaan taidolla”, sanoo Kuisma.  “Anonyymius takaa sen, ettei millään ulkokirjallisella seikalla ole merkitystä, esimerkiksi onko someseuraajia kymmenentuhatta vai yksi.”

“Harvoin on yhtä syytä, miksi jokin teksti ei nouse palkintosijoille. Pikemminkin niin päin, että palkituissa pitää olla kohdallaan kaikki: aihe, käsittelytapa, rakenne, kieli ja oma ääni.”

“Yksi neuvo jatkossa osallistuville olisi, että jos novellin maksimipituus on viisitoista liuskaa, se ei tarkoita, että novellin tulisi olla niin pitkä. Merkkimäärä ei ole itseisarvo. Hyvä novelli on hyvä, oli se sitten alle liuskan tai kahdenkymmenen liuskan mittainen”, sanoo Kuisma.

Kilpailun yhtenä tarkoituksena on uusien kirjoittajien esille nostaminen.  Voittajista kuullaankin usein vielä vuosia myöhemmin.

“On ilahduttavaa, että myös hyvin nuoret, jopa yläasteikäiset kirjoittajat uskaltavat lähettää tekstejään kilpailuun”, sanoo kirjoituskilpailua koordinoivan Nuoren Voiman Liiton tuottaja Mandi Markkanen.

Kirjailijan urasta haaveileville Kuisma vinkkaa: “Kannattaa lukea mahdollisimman paljon. Joistakin kilpailuun lähetetyistä teksteistä huomasin, että novelli ei formaattina ollut kauhean tuttu.”

1800-luvun lopulla vaikuttaneen runoilijan nimeä kantava kilpailu järjestettiin tänä vuonna 66. kertaa. Proosa ja lyriikka vuorottelevat lajeina; vuonna 2023 raati arvioi runoja.