Maagiset sanat

Jussi K. Niemelä. Kuva: Riku Isohella

”Rajat välillämme ovat veteen piirrettyjä viivoja”, kirjoittaa toimittaja ja tietokirjailija Jussi K. Niemelä toukokuun vieraskynässä. ”Sano sana, ja viivat katoavat.”

[dropcap]I[/dropcap]hminen on symbolinen eläin.

Ihmisoikeudet ovat kuin tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Ne tarkoittavat meille eri asioita – usein toistensa kanssa täysin päinvastaisia. Termeillä voi myös tehdä asioita.

Sana on maaginen loitsu. Se vedetään hihasta, kun tilanne käy tukalaksi, kun ylevä tunne paisuttaa rintaa, kun toinen on väärässä. Näppäimistö ampuu taikasanan eetteriin ja seurakunta huomaa, että kirjoittaja on hyvä ihminen. Se tekee hyvää.

Yhden oikeus on toisen velvollisuus. Niillä, joilla on oikeuksia, on myös velvollisuuksia. Kaikilla ei voi olla oikeutta kaikkeen. Maailmassa on rajoja.

Yksilön koskemattomuus on raja. Sen saa ylittää vain yksilön luvalla. Useimmiten sitä rikotaan sanallisesti. Sanasodassa kukaan ei välty haavoilta.

Ne, jotka haluavat turvapaikkoja, haluavat rajoja: ei turvaa ilman rajoja. Joku ei kuitenkaan halua rajoja vaan avoimet ovet. Tervetuloa myös vihan, inhon, myrkkyjen, pommien ja aseiden kanssa.

Yhdet valtiot ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Pienet joutuvat toivomaan, etteivät isot tule rajan yli ja liitä itseensä. Suurvallat valvovat omiaan. Ja vieraita. Niin myös pienet.

Isot syövät pienet, jos pienet eivät liity yhteen tai pyydä suojelua toisilta isoilta. Rajoja pitää vahtia. Silti uusia rajoja vedetään, vanhoja siirretään. Valtiot syntyvät ja kuolevat, kartat ja kulttuurit muuttuvat.

Niin muuttuu ihminenkin. Aatteet ovat ilmassa, säteilevät taikaansa, vaikuttavat meihin, usein tiedostamattamme. Äkkiä olemme jonkun toisen keksimän idean äänitorvia. Joku, jokin, toimii kauttamme. Idea on ylittänyt rajamme ja vallannut meidät.

On helpompi nähdä paha lähellä kuin kaukana. Rajan yli saa astua muukalainen, muttei naapuri. Ympyrän sisälle mahtuu rajallinen määrä ihmisiä, mutta kansakunta on rajaton.

Meillä on unelmia. Poliitikot ratsastavat niillä. Ideat johtavat kansakuntien nousuun ja tuhoon.

Keräännymme toreille ja turuille arvojemme ympärille. Kun meitä on paljon, olemme parempia, olemme oikeammassa. Hyvyytemme on suoraan verrannollinen lukumääräämme. Jos meitä on oikein paljon, silmämme kiiluvat oikeamielisyydestä: liput liehuvat, soihdut loistavat.

Olemme kuin valtiot. Liittoudumme, ajamme etuamme. Poliittinen valta edellyttää joukkovoimaa. Pienestä joukosta kasvaa suurvalta.

Oma oikeus tulee ensin. Muiden oikeudet ovat suhteellisia, kauniita sanoja paperilla.

Eri mieltä olevat ovat väärässä. Heidän oikeutensa ja arvonsa eivät ansaitse suojaa, rajoja. Harhaoppiset ovat vapaata riistaa, pahoja. Tunnemme hyvyyden, kauneuden ja totuuden vain itsessämme.

Ihmisoikeudet avaavat rajat, jos sitä halutaan. Ihmisoikeudet sulkevat rajat, jos sitä halutaan. Henkilökohtainen on poliittista, poliittinen henkilökohtaista.

Oikeat mielipiteet ovat turvapaikkoja, jotka sulkevat rajat erimielisiltä. Maagiset sanat pitävät pahan loitolla. Ne liittävät meidät yhteen. Yhdessä olemme vahvempia, tunnemme voimakkaammin.

Jos ette ole kuin me, ette ansaitse arvoa. Blokkaamme, uhkailemme, ahdistelemme, solvaamme, inhoamme, halveksumme. Sanomme taikasanan, joka vie ihmisyytenne. Olemme parempia kuin te.

Jos näkee natseja kaikkialla, kannattaa myös katsoa peiliin.

Jos näkee viherpunikkeja kaikkialla, kannattaa myös katsoa peiliin.

Katso ihmistä.

Raja välillämme on veteen piirretty viiva. Jostain nekin tulevat, veteen piirretyt viivat. Ne tulevat sinusta ja minusta. Sano sana, ajattele sitä, ja ne katoavat. Sano sana, ajattele sitä, ja ne ilmestyvät.

Piirrämme viivoja veteen ja pyyhimme ne pois. Siinä on taikaa.