Ruotsi, Suomi ja koronahäpeä

Miksi Ruotsin ja Suomen poliittiset toimenpiteet koronaepidemian aikana eroavat toisistaan niin jyrkästi? Mikseivät länsinaapurimme pelkää yhdessäoloa, vaan jatkavat elämäänsä miltei entiseen tapaan? Ylisukupolvisista sotakokemuksista juontuva pelko ja häpeä on vaikuttanut suomalaiseen kulttuuriin, mikä näkyy kriisiaikana. Kirjoittaja Vienna Pynnönen on terveysjournalismista väitellyt valtiotieteiden tohtori, jonka tausta on evoluutiobiologiassa.

Kun kone hajoaa

Mitä todellisuudelle tapahtuu, kun mielen rakenteet hajoavat? Entä silloin, kun yhteiskunnan moottori alkaa yskähdellä? Niin yksityinen kuin yleinen turvallisuudentunne voi olla parempi perustaa sattuman ja epävarmuuden kuin pysyvyyden varaan, esittää A-klinikkasäätiön KokeNet – mieli mukaan -hankkeen projektikoordinaattori ja kokemusasiantuntija Mikael Söderström omien masennuskokemustensa valossa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * [dropcap]R[/dropcap]ovaniemi 19.8.1991. Kuuntelen ylimääräistä uutislähetystä. Kertovat, että panssarit ovat […]

Kuinka tehdä Ray Bradburysta jälleen fiktiota?

”Näin toimii meidän aikamme sensuuri. Ei pelätä enää isoaveljeä, vaan kaikkivaltiasta kuluttajaa.” Ray Bradburyn syntymästä tulee elokuussa 2020 kuluneeksi sata vuotta. Hänen varhaisteoksensa Fahrenheit 451 syntyi aikalaistodistuksena 1950-luvun alun Yhdysvalloista. Samalla se ennakoi 2010–2020-lukujen maailmaa, jossa teknologia ja kaupallisuus jyräävät kirjallisuuden klassikot, ja jossa hyvää tarkoittavien ihmisten loukkaantumiset ja boikottikampanjat ovat tehneet palomiehistä kirjarovioiden sytyttäjiä. […]

Maustetyttöjen jälkikoloniaalinen kertosäe

Kun Maustetytöt jäi syksyllä 2019 vaille Emma-ehdokkuuksia Tein kai lottorivini väärin -kappaleen demoversiossa esiintyneen rasistisen sanan vuoksi, raadilta ja yleisöltä jäi huomiotta, että kappale kertoo poikkeuksellisen tietoisesti jälkikoloniaalisesta taloudellisesta epätasa-arvosta. Mistä koko keskustelussa oli oikeastaan kyse? * [dropcap]M[/dropcap]austetyttöjen Emma-kohu toi mieleeni Christopher Dardenin, miehen, jota ehkä enemmän kuin ketään saamme kiittää n-sanasta – enkä tarkoita […]

Kulttuurilehti Särö ja Veijo Baltzar

Tekevätkö Suomen kymmenettuhannet kulttuuriyhdistykset ja eri alojen taiteilijat väärin vastaanottaessaan julkisia avustuksia, jotka ovat peräisin ”likaisista” veikkausvoittovaroista? Entä pitäisikö Särön tilaajien kokea huonoa omaatuntoa kärsimystä tuottavan järjestelmän ylläpitämisestä, josta on hyötynyt myös Veijo Baltzar? Ei tietenkään. Tällaisten johtopäätösten vetäminen olisi kuitenkin varsin helppoa. * [dropcap]N[/dropcap]äennäismoraalisessa nykyhetkessämme on tärkeää huomioida asioiden syy- ja seurausyhteydet. Erityisesti tämä […]

Tekstejä lokeroista ja niiden väleistä

[dropcap]J[/dropcap]oskus sukellus kirjaan töksähtää ensin matalaan mutapohjaan, ja vasta pidemmällä vesi syvenee ja kirkastuu. Tämän kirjan kanssa kävi niin. Puhu hereille – kirjoituksia autismikirjolta on Runoyhdistys Nihil Interit ry:n ja Autismisäätiön kirjoituskutsun pohjalta koottu kokoelma autismikirjoa käsitteleviä ja suurelta osin autismikirjon henkilöiden itsensä kirjoittamia tekstejä. Esipuheessa ilmoitetaan, että kirjan tarkoitus oli antaa itse kirjoittaville autismikirjon […]

Kokeellinen kritiikki vaatii uskallusta epäonnistua

Kuten kaikki tekstilajit, myös taidekritiikki vaatii elääkseen uudistumista, kokeilevuutta ja moninaisuutta. Kokeellinen kritiikki on noussut viime vuosina uudelleen keskusteluun, mutta mitään konkreettista ei sen aseman kohentamiseksi ole juuri tapahtunut. * [dropcap]U[/dropcap]seimmat aktiivisista taidekriitikoista ovat saaneet klassisen teoskeskeisen taidekritiikin kirjoittamisen opetuksen, jossa tekstiä lähestytään kolmen tärkeän elementin kautta: kuvauksen, tulkinnan ja arvottamisen. Tämä on usein se […]

Superpallon salaisuus

Kantaaottavuus, ironia ja toisteisuus myyvät nykytaiteessa. Itse teos on yhdentekevä, kun taidetta tärkeämmäksi on noussut sen teoreettinen ja poliittinen viitekehys, esittää taidemaalari Mika Vesalahti. Hän peräänkuuluttaa leikillisyyden ja tunnevoimaisuuden palauttamista kuvataiteeseen.

Mustien sävyjen paletti

Neromyytin vuoksi miestaiteilijoiden moraalittomia tekoja on katsottu läpi sormien kautta aikain, esittää Arla Kanerva uutuusteoksessaan. Taiteen musta kirja jää analyysiltään kuitenkin ohueksi.