Kirjailija Juha Itkonen jatkaa Helsingin Sanomissa, Imagessa ja Facebookissa käytyä debattia digitalisaation vaikutuksesta kirjallisuuteen. Kukaan ei ole vaatimassa teknologisen kehityksen pysäyttämistä, mutta sitä voidaan lainsäädännöllä ohjata kirjallisuusalalle suotuisampaan suuntaan, hän kirjoittaa.
Kategoria: Kirjailijuus
Tutkimusten mukaan kirjailijoiden, eritoten runoilijoiden, mielenterveys horjuu muuta väestöä useammin. Psykiatrinen diagnostiikka ei yllä selittämään liikkeessä olevien luovien prosessien merkitystä mielenterveydelle, kirjoittaa eurooppalaisen kirjallisuusterapian uranuurtaja, dosentti ja kirjailija Juhani Ihanus. Essee on julkaistu alun perin Särön Arkkitehtuuri ja mielenterveys -numerossa keväällä 2023.
Särön runousvastaavana jo vuosia toiminut Markku Aalto satirisoi suomalaista kirjallisuusmaailmaa kolmannessa romaanissaan. ”Häpeämättömässä epäajanmukaisuudessaan yllättävän raikas”, teosta luonnehditaan Helsingin Sanomien arviossa.
Kirjailija ei Venäjällä ole enää ajatusten valtias, häntä ei ylistetä eikä vainota, vaan hän on yksi kulttuurikentän monista tavarantoimittajista, kirjoittaa esseisti Vladimir Jermakov. Hänen mukaansa nykykirjailijan tärkein olemassaolon tapa on toivo. – Essee on julkaistu ensi kerran Särön Alakulo-numerossa (40–41) heinäkuussa 2020.