Etusivulle
0,00 €
Kirjailija Juha Itkonen jatkaa Helsingin Sanomissa, Imagessa ja Facebookissa käytyä debattia digitalisaation vaikutuksesta kirjallisuuteen. Kukaan ei ole vaatimassa teknologisen kehityksen pysäyttämistä, mutta sitä voidaan lainsäädännöllä ohjata kirjallisuusalalle suotuisampaan suuntaan, hän kirjoittaa.
Taiteen sananvapautta suojelevat laki ja kansainväliset suositukset. Mahdollisuus tahattomasta syyllistymisestä kulttuuriseen omimiseen kuitenkin aiheuttaa kirjoittajalle leimatuksi tulemisen pelkoa ja itsesensuuria, jotka itsessään murentavat sananvapautta, pohtii kirjailija, luovan kirjoittamisen opettaja Kati-Annika Ansas esseessään.
Fríða Ísbergin dystopiaromaani Merkintä on vaikuttava kuvaus valvontayhteiskunnasta, terapiakulttuurista ja medikalisaatiosta, kirjoittaa Jani Saxell. Kritiikki on julkaistu ensi kerran joulukuussa 2023 Särön numerossa Muoto ja merkitys (49–50).
Länsimaisten suurmiesten ilmeisistä synneistä huolimatta meidän on muistettava arvostaa Euroopan poikkeuksellista taiteellista ja filosofista kulttuuriperintöä, jonka jälkeläisiä olemme, kirjoittaa suomentaja, kirjailija ja kirjallisuudentutkija Tero Tähtinen.
Taiteen paras markkinavaltti on sen laatu, kirjoittaa Mark Mallon pääkirjoituksessaan. Vivahteikkaaseen ja monitasoiseen kieleen törmää suomalaisessa nykykirjallisuudessa kuitenkin valitettavan harvoin.
Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen ja tekoälytutkija, tietokirjailija Hannu Toivonen kertovat Särön haastattelussa näkemyksiään nopeasti kehittyvän tekoälyn vaikutuksesta kirjailijoiden, lukijoiden ja koko kirjallisuuskentän asemaan. Onko koneista kirjailijoiden korvaajiksi?
Särön runousvastaavana jo vuosia toiminut Markku Aalto satirisoi suomalaista kirjallisuusmaailmaa kolmannessa romaanissaan. ”Häpeämättömässä epäajanmukaisuudessaan yllättävän raikas”, teosta luonnehditaan Helsingin Sanomien arviossa.
Yhdysvaltalaisen Cormac McCarthyn kirjoissa maailma on sekasortoinen, väkivaltainenkin paikka, jossa pilkahtelee mystiikkaa. Suomentaja, esseisti Timo Hännikäinen kirjoittaa McCarthyn viimeisiksi jääneiden teosten annista: “Nykyihmiselle tiede on korkein auktoriteetti, mutta se ei anna vastauksia kaikkeen eikä tarjoa moraalista kompassia.”
Fantasiakirjailija, kirjallisuudentutkija Katariina Kärkelä on mukana kadonneisiin kirjalllisuudenlajeihin pureutuvassa tutkimusprojektissa. Särön toimituskuntaan vuosi sitten liittynyt Kärkelä olisi mielellään mukana rakentamassa muutosta, jossa hitaus, uppoutuminen ja suullinen kirjallisuusperinne nousisivat alalla nykyistä suurempaan arvoon.
Latvialaiseen kirjallisuuteen erikoistuneen pienkustantamo Paperiporon kustantaja ja suomentaja Mirja Hovila kertoo työstään Särön haastattelussa. Hovilan mukaan kirjoja on vaikea saada kirjakauppojen hyllyihin, mikä vaikeuttaa näkyvyyden saamista.