Matti Itkonen: Paikkana on Freiburg ja sen vuonna 1457 perustettu yliopisto. Aiemmin tämä maineikas opinahjo on ollut minulle tuttu vain filosofien Edmund Husserl ja Martin Heidegger nimistä. Seison filosofian laitoksen toisen kerroksen aulassa, jossa on suuri seinämaalaus. Freskossa kuvataan, kuinka Prometheus anastaa tulen jumalilta ihmisille. Koko miljöö on arvokkuutta henkivä.
Kategoria: Matti Itkonen
Matti Itkonen (teksti ja kuvat): Sanan voima Entisaikoina kaikille ei suotu tilaisuutta matkustaa. Ei silloin ollut myöskään kovin viljalti tarjolla valokuvia vierailta mailta. Ei puhuttu verkkotodellisuudesta eikä televisiomatkailusta. Sanan voima oli se seikka, joka avasi ovia uusiin maailmoihin ja todellisuuksiin. Voisi ehkä puhua jopa kerrotun kielikodin avartamasta olemassaolosta. Matkakirjat olivatkin sanataiteen valioyksilöitä. Tosin niiden erinomaisuus […]
Matti Itkonen: Äänielokuva oli vielä uudehko asia, kun Nyrki Tapiovaara julkaisi artikkelinsa ”Näyttelijätaide filmissä”. Se ilmestyi kirjallistaiteellisessa joulualbumissa Nuori Suomi vuonna 1935. Tapiovaara kirjoittaa oivaltavasti: ’Lähikuva on filmin runous’, sanoi jo filmiteoreetikko Bela Balazs toistakymmentä vuotta sitten. Lähikuva nostaa kasvot kunniapaikalle ja tekee mimiikan elokuvan erikoisoikeudeksi. Joka ainoa liikahdus näkyy moninkertaisesti suurennetuilla kasvoilla, me katselemme […]
Matti Itkonen: Sisäisen kokemuksen esitteleminen voi reaalistua runona tai valokuvana. Yrjö Jylhäkin lienee tuijottanut sisimpäänsä ja sanallistanut viehtymyksensä urheiluun, eritoten nyrkkeilyyn. Silloin syntyi kaunis ylistys fyysisyydelle sekä 1930-luvun ajankuvalle: kokoelma Viimeinen kierros ilmestyi vuonna 1931. Jylhä oli arvatenkin selvillä tunteistaan ja synnyinmaansa kunnioituksesta. Tosin on myös kuviteltavissa, että Jylhän säkeissä helkkyy lukuisten muidenkin ihmisten suomalaisuusrakkaus. […]
Matti Itkonen: I Olen Kaliforniassa, San Diegossa. Vierailuni kohteena on paikallinen opinahjo: yksityisyliopisto National University. Kansainvälisessä konferenssissa olen puhunut aiheesta Katan, kestitsen, kirjoitan. Tarkentavana alaotsikkona on ollut ”Filosofinen tutkielma ruokakulttuurista”. Matkalukemisenani on esteetikko ja teologi Lauri Pohjanpään teos Muistojen saatto (1950). Hän kuvaa ensimmäistä ulkomaanmatkaansa, joka on suuntautunut Pariisiin, hyvin kiinnostavasti. Pohjanpää luonnehtii näkemäänsä […]
Matti Itkonen: Jo vuonna 1929 Olavi Paavolainen sonnusti sana-asuun kulttuurintutkimuksellisen olennaiskysymyksen. Hän kirjoitti klassikkoteoksessaan Nykyaikaa etsimässä ajan tai aikakauden olemuksen ymmärtämisen tähdellisyydestä. Nähdä määränykyisyyden ytimeen, se on varsin vaikea tehtävä millä kymmenluvulla tahansa: ”Meillä ei ole vielä ’keksitty’ nykyaikaa! Ei ole noussut ketään näkijän ja ennustajan lahjoilla varustettua yksilöä, joka olisi silmännyt suoraan ajan […]
Matti Itkonen: I Mika Waltarin kujeellisen teoksen Ihmeellinen Joosef (1938/1993) alaotsikkona ja lukijan tulkinnallisena ohjenuorana on vekkulimaisesti ”Vakava ajanvieteromaani”. Mukana on kuitenkin myös syvällinen analyysi ruokakulttuurista ja sen merkityksellisyydestä. Waltari kirjoittaa ajatuksia kiinnittävästi: ’Harvinaisen onnistunut ja erikoinen maku!’ Joosef sanoi hieman luennoivaan sävyyn. ’Kirpeydessä on jotakin eksoottista eikä silti raskauden vivahdustakaan. Juuri tällaisena […]
Matti Itkonen: Vuoden 1929 Kotiliesi-lehdessä esitellään General Motorsin 6-sylinterinen Chevrolet, jonka hinta on vain 37 300 markkaa. Uutta ajokkia luonnehditaan ylistävin sanakääntein: Kuutonen… siksi että autolle asetetut vaatimukset nyt ovat kasvaneet siihen saakka. Emme tyydy vähempään kuin 6-sylinterisen moottorin pystyväisyyteen. […] Katsokaa sitä edestä – edessänne jäähdyttäjän rohkeat, korkeat muodot – tahi sivulta, jolloin tyypillinen, […]
Matti Itkonen: Mika Waltarin mielenkiintoinen romaani Surun ja ilon kaupunki ilmestyi vuonna 1936. Nimen osien kääntäminen päinvastaiseen järjestykseen on nyt kuitenkin tarpeellista: ilon kaupunki pystyy kätkemään sisäänsä myös surun kaupungin. Surun kaupunki taas kykenee toteutumaan ainoastaan yksin, vailla ilon kaupunkia. Paikkana on Oxfordin vanha yliopistokaupunki: maineikkaan opinahjon vuonna 1610 perustettu Wadham College. Ajallisina koordinaatteina ovat […]
Matti Itkonen: Aarni Penttilä valittiin Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun suomen kielen professoriksi vuonna 1936. Hänen pääteoksensa Suomen kielioppi ilmestyi 1957. Se on kiehtonut minua siitä hetkestä saakka, kun sen ensimmäisen kerran käsiini sain. Soisin jokaisen kirjoittamisen kanssa tekemisissä olevan ihmisen tuon sisällöltään varsin perinjuurisen kirjan tuntevan. Kaksi muuta kielelliseen yleissivistykseen kuuluvaa teosta ovat Osmo Ikolan toimittama […]