Terveiset Granadasta: Kirsi Kunnas sai Lorcan kuulostamaan Lorcalta.

Anne Dougan: Runouden kääntämisen ylistyslaulu Häpeäkseni minun on tunnustettava, etten takavuosina uhrannut montakaan ajatusta intohimoisesti ahmimieni proosa- ja runoklassikoiden suomentajille. En edes aina tiedostanut, etteivät esimerkiksi Dostojevskin tai Baudelairen käsissäni kuluneet teokset olleet näiden herrojen alkuperäistekstejä. Kääntämisopintojani edeltävänä aikana en siis pahemmin vaivautunut pohdiskelemaan lukunautintoni mahdolliseksi tehneen suomentajan arvokasta työtä. Tänä päivänä osaan tuntea suunnatonta […]

Täyttymystä odottaessa

Odottamista ja odotuksia — Encyclopedia Idiotican toimittajan havaintoja kirjan valmistumisen ajoilta: Astuin messulavalle, missä oli täyttymys? Messuilta Musen keikalle. Rahahuolia. Pohdintoja suosion merkityksestä. ”En halua olla toimittaja!” Kun kirjoitan runoja, odotan, että voin lopettaa kirjoittamisen, ja kun en kirjoita, odotan, milloin pääsen taas aloittamaan. Tuukka Hämäläinen: Toimitin keväällä kirjan, jonka julkaisua odotin puolisen vuotta. Ei […]

Lukukeskus tiedottaa: runokylpyjä vauvoille

särötiedote: LUKULEIKKIKUUN HAASTE: RUNO- JA LORUKYLPYJÄ VAUVOILLE! Vauvasanataide on viime vuosina lisännyt suosiotaan lapsiperheiden keskuudessa eri puolilla Suomea. Helsingin kaupungin erityissuunnittelija Nina Gran kertoo Lukuleikkikuun vihjemateriaalissa pienten lasten sanataidemenetelmistä sekä Helsingissä toimivista vauvojen runokylpylöistä. Lukuleikkikuuta vietetään vuosittain Sadun päivästä isänpäivään 18.10.-8.11.2009. Tänä vuonna Lukukeskuksen sivuilla on Nina Granin artikkelin ohella runsaasti vinkkejä pienten lasten runo- […]

Matti Mäkelän kritiikkiteesejä. Pieni luettelo teilauksista. Entä miksi kritiikki ei tapa?

Mark Mallon: Särön tekstihautomon (2008–2009) loppuhuipennuksen viimeinen yleisöluennoitsija oli kirjailija-kriitikko Matti Mäkelä, joka Porvoon kansalaisopistossa viime lauantaina  luennoi ja keskustelutti yleisöä kirjallisuuskriitikon työstä. Mäkelä ei yrittänyt opettaa kritiikin kirjoittamista, vaan valmensi kirjailijaehdokkaita vastaanottamaan ja tulkitsemaan, tai oikeastaan sietämään kritiikkejä. Kritiikin sulattamista edesauttanee kriitikon toimintatavan tunteminen. Tässä tiivistetysti luennon sisältöä: 1.) Kritiikin olemus koostuu kaikessa yksinkertaisuudessaan […]

Havaintoja kirjoittajaohjaajauralta: Kyllä kirjoittajakoulutus kannattaa. Opiskelijat nuorentuneet. Runous vaihtunut proosaan.

Porvoon kansalaisopiston syyslukukauden luovan kirjoittamisen ryhmän ja kritiikkipiirin ensimmäiset opetusviikonloput ovat takanapäin! Kritiikkipiirin parivaljakkotyöskentely (Mark Mallon — Tiina Raevaara) näyttää toimivan hyvin. Mallon vastaa kaoottisuuden kehittämisestä, Raevaara paljastaa novellien ja muiden todellisuuksien rakenteet systemaattisesti. Kirjoittajan on näet hyvä tietää, miten mikäkin osanen novellissa toimii lukijan psyykkisissä vastaanottoelimissä. Luovan kirjoittamisen ryhmän, siis alkeisryhmän, ohjaamisesta vastaa yksinään […]

Väläyksiä Särön tämänhetkisestä elämästä.

Juuri silloin kun olisi eniten raporoitavaa, ääneen ihmeteltävää ja analysoitavaa, blogi pysyy harmillisen hiljaisena. Miksi? Vaikkapa juuri siksi, että todellisuus toteutuu sittenkin muualla kuin näytön ääressä. No mitä on tapahtunut? Esimerkiksi, että allekirjoittanut on toipunut vatsataudista ja kotiutunut onnellisesti Berliinistä, ja istuu parhaillaan Helsingin Lasipalatsin kahvilassa. Mitä vielä? Aregemia-niminen runokirja etenee nyt kahdella rintamalla; englanninkielisenä […]

Punaisia vesikasveja… Hannimari Heinon esikoisrunokirja ilmestyi ntamolla.

Myytti-Särön (2-3/2007) Uuden Itämaan Nousevista runoilijoista toinen, Hannimari Heino, julkaisi äskettäin (elokuu 2009) esikoisrunoteoksensa, jonka nimi ei kaipaa lisää pituutta: punaisia vesikasveja lammen pinnalla mutta järistys tapahtui meren pohjassa. Kirjan kustantaja on ntamo. Haluamme palvella runoutta rakastavaa suurta mutta tuntematonta yleisöämme julkaisemalla myös täällä blogissa Myytti-Särössä olleen haastattelun, jossa Heino pohtii runouden peruskysymyksiä. Haastattelujen kopiointi […]

Intiimejä avaruuksia. Runo Särön pimeästä huoneesta.

Sisäsiittoista tai ei, mutta nyt Särö tarjoaa foorumiaan myös itse säröläisten taiteelliselle tuotannolle: perjantain ratoksi Särön blogi julkaisee runovastaavamme Markku Aallon proosarunon Intiimejä avaruuksia. Runo on poiminta Särössä piakkoin julkaistavasta runosikermästä Pimeä huone. ”Pimeä huone”, vrt. dark room tai darkroom, pimeä tai hämärästi valaistu huone tai tila (esim. baarissa tai yökerhossa), johon halukkaat voivat mennä […]

Uusinta uutta: kukkulan laella siintää kaunein kippurakasvuinen koivu.

Kokoelman ulkopuolelle jääneitä runoja ja novelleja voi vastedes julkaista Särössä — ehkä jopa kuvituksen kera. Säröläisten päihin putkahtaa silloin tällöin uusia ideoita, joista viimeisin on sellainen, että Säröön lanseerataan uusi osasto, jossa etabloituneet, siis ikään kuin ammattirunoilijat ja -novellistit voivat julkaista niitä tuotoksiaan, jotka eivät mahdu kokoelmaan, jota he parhaillaan ovat kustantamolla julkaisemassa, tai jonka […]

Kulttuurilehdessä epätarkkuutta teoksen ja tekijän nimissä

Särön toimituksella on viisi nk. idiootti-oikolukijaa, jotka tarkistavat, että asioita ei kuvailla väärillä nimillä ja että nimiä ei kirjoiteta väärin. Kaikki lehdet eivät ylläpidä samanlaista tarkistuskaartia. Allekirjoittaneen ja Särön AD:n Sanna Saastamoisen tekeillä olevasta yhteisteoksesta julkaistiin näytteitä vastikään ilmestyneessä kulttuurilehti Kirjossa, ja harmikseni teoksen nimi ”Aregemia” oli muuttunut ”aragemiaksi”, ja sukunimeni oli kirjoitetuu muodossa ”Malone”, […]