Mark Mallon: Särön tekstihautomon (2008–2009) loppuhuipennuksen viimeinen yleisöluennoitsija oli kirjailija-kriitikko Matti Mäkelä, joka Porvoon kansalaisopistossa viime lauantaina luennoi ja keskustelutti yleisöä kirjallisuuskriitikon työstä. Mäkelä ei yrittänyt opettaa kritiikin kirjoittamista, vaan valmensi kirjailijaehdokkaita vastaanottamaan ja tulkitsemaan, tai oikeastaan sietämään kritiikkejä. Kritiikin sulattamista edesauttanee kriitikon toimintatavan tunteminen. Tässä tiivistetysti luennon sisältöä: 1.) Kritiikin olemus koostuu kaikessa yksinkertaisuudessaan […]
Kategoria: Runous
Porvoon kansalaisopiston syyslukukauden luovan kirjoittamisen ryhmän ja kritiikkipiirin ensimmäiset opetusviikonloput ovat takanapäin! Kritiikkipiirin parivaljakkotyöskentely (Mark Mallon — Tiina Raevaara) näyttää toimivan hyvin. Mallon vastaa kaoottisuuden kehittämisestä, Raevaara paljastaa novellien ja muiden todellisuuksien rakenteet systemaattisesti. Kirjoittajan on näet hyvä tietää, miten mikäkin osanen novellissa toimii lukijan psyykkisissä vastaanottoelimissä. Luovan kirjoittamisen ryhmän, siis alkeisryhmän, ohjaamisesta vastaa yksinään […]
Juuri silloin kun olisi eniten raporoitavaa, ääneen ihmeteltävää ja analysoitavaa, blogi pysyy harmillisen hiljaisena. Miksi? Vaikkapa juuri siksi, että todellisuus toteutuu sittenkin muualla kuin näytön ääressä. No mitä on tapahtunut? Esimerkiksi, että allekirjoittanut on toipunut vatsataudista ja kotiutunut onnellisesti Berliinistä, ja istuu parhaillaan Helsingin Lasipalatsin kahvilassa. Mitä vielä? Aregemia-niminen runokirja etenee nyt kahdella rintamalla; englanninkielisenä […]
Myytti-Särön (2-3/2007) Uuden Itämaan Nousevista runoilijoista toinen, Hannimari Heino, julkaisi äskettäin (elokuu 2009) esikoisrunoteoksensa, jonka nimi ei kaipaa lisää pituutta: punaisia vesikasveja lammen pinnalla mutta järistys tapahtui meren pohjassa. Kirjan kustantaja on ntamo. Haluamme palvella runoutta rakastavaa suurta mutta tuntematonta yleisöämme julkaisemalla myös täällä blogissa Myytti-Särössä olleen haastattelun, jossa Heino pohtii runouden peruskysymyksiä. Haastattelujen kopiointi […]
Sisäsiittoista tai ei, mutta nyt Särö tarjoaa foorumiaan myös itse säröläisten taiteelliselle tuotannolle: perjantain ratoksi Särön blogi julkaisee runovastaavamme Markku Aallon proosarunon Intiimejä avaruuksia. Runo on poiminta Särössä piakkoin julkaistavasta runosikermästä Pimeä huone. ”Pimeä huone”, vrt. dark room tai darkroom, pimeä tai hämärästi valaistu huone tai tila (esim. baarissa tai yökerhossa), johon halukkaat voivat mennä […]
Kokoelman ulkopuolelle jääneitä runoja ja novelleja voi vastedes julkaista Särössä — ehkä jopa kuvituksen kera. Säröläisten päihin putkahtaa silloin tällöin uusia ideoita, joista viimeisin on sellainen, että Säröön lanseerataan uusi osasto, jossa etabloituneet, siis ikään kuin ammattirunoilijat ja -novellistit voivat julkaista niitä tuotoksiaan, jotka eivät mahdu kokoelmaan, jota he parhaillaan ovat kustantamolla julkaisemassa, tai jonka […]
Särön toimituksella on viisi nk. idiootti-oikolukijaa, jotka tarkistavat, että asioita ei kuvailla väärillä nimillä ja että nimiä ei kirjoiteta väärin. Kaikki lehdet eivät ylläpidä samanlaista tarkistuskaartia. Allekirjoittaneen ja Särön AD:n Sanna Saastamoisen tekeillä olevasta yhteisteoksesta julkaistiin näytteitä vastikään ilmestyneessä kulttuurilehti Kirjossa, ja harmikseni teoksen nimi ”Aregemia” oli muuttunut ”aragemiaksi”, ja sukunimeni oli kirjoitetuu muodossa ”Malone”, […]
Tämä tiedote erityisesti heille, jotka ovat tarjonneet aineistoa Evoluutio-seksuaalisuus-Särölle: Artikkeli-aineston valinnat on tehty, osa on työstettävänä, osa jo taitossa. Novellivalinnat on tehty suurinpiirtein, mutta runotarjonta odottaa pääosin vielä läpikäyntiä. Tulevan Särön jo aiemmin debytoineita runoilijoita ovat Tiina Lehikoinen, Jemina Staalo ja Sinikka Vuola. Aiemmin julkaisemattomien runoilijoiden osalta valinnat on vielä tekemättä. Pahoittelen, että emme ole […]
Työn alla olevan evoluutio-seksuaalisuus-Särön yhtenä esittelyn kohteena on D.H. Lawrence (1885–1930) ja hänen hedelmärunoutensa. Runojen suomennokset ja artikkeli ovat Maaria Pääjärven käsialaa. D.H. Lawrence aloitti runoilijana, mutta tunnetaan paremmin prosaistina. Lady Chatterleyn rakastaja aiheutti erään Britannian mittavimmista kirjasodista ja vapautui kokonaan sensuurista vasta 1960-luvulla. Runoja Lawrence jätti jälkeensä runsaasti, yli tuhat kappaletta. Hetkellisyyden kuvaaminen on […]
Kuten tiedämme, kapakoissa monet ihmiset esittäytyvät viime kädessä runoilijoina tai peräti runoudentutkijoina. Koska te blogin lukijat ette välttämättä ehdi tai uskalla käydä näissä julkisissa anniskelupaikoissa, tarjon teille virtuaalisesti kaksi Porvooseen sijoittuvaa runousaiheista keskustelutuokiota, joista ensimmäinen käytiin viime yönä hieman ennen kahta Walters-nimisessä perinteikkäässä pubissa, toinen kymmenen vuotta sitten Nevadassa, jota ei enää ole. Ensin mennään […]