Koronapandemian aika oli erityinen haaste erilaisia näkemyksiä kunnioittavan moniäänisyyden toteutumiselle. Viranomaissuosituksista eriävät näkemykset luokiteltiin monesti disinformaatioksi, ja valtamediassa tarjottu tulkinta vaihtoehtoisista näkemyksistä oli usein yksinkertaistavaa ja vastakkain asettelevaa. Suomalaisia uutismedioita tarkastelevassa tutkimuksessa tunnistettiin viestinnällistä polarisoitumista vahvistavia elementtejä, kuten dialogisuuden puute, puhujakategorioilla oikeuttaminen, ihmisten luokittelu sekä ääri-ilmaisujen käyttäminen. – Artikkeli on lyhennelmä Media & Viestinnässä julkaistusta tutkimusartikkelista.
Kategoria: Koronapolitiikka
Hallituksen koronapoliittiseen linjaan kriittisesti suhtautuvia tutkijoita on Saksassa irtisanottu, leimattu ja vaiennettu. Kärkipoliitikot väittävät tiukan koronakurin perustuvan ”oikeaan tieteeseen”, jättäen huomiotta epidemiologiseen näyttöön perustuvat tutkimukset eri interventioiden tehosta. Tilanne on absurdiudessaan uhka demokratialle, esittää talouspsykologian professori Oliver Hirsch helmikuussa 2022 Särölle kirjoittamassaan esseessä, jossa avaa myös oman kriittisyytensä taustoja. (Suomennos: Anne Kilpi)
Media kertoo koronaepidemiasta monesti vääristyneen tilastotiedon pohjalta. Epidemiasta selviytyminen typistetään tiedotusvälineissä usein yksilöiden moraaliseksi haasteeksi. Pakot, suositukset ja moraaliset velvollisuudet menevät uutisoinnissa suloisesti sekaisin. Psykologian tohtori Heidi Toivonen haastatteli eri alojen asiantuntijoita koronaepidemiaan liittyvien toimenpiteiden ja koronauutisoinnin ongelmakohdista ja niiden seurauksista.