Poikkeusaika vaiensi vaihtoehtoiset näkemykset valtamediassa

Koronapandemian aika oli erityinen haaste erilaisia näkemyksiä kunnioittavan moniäänisyyden toteutumiselle. Viranomaissuosituksista eriävät näkemykset luokiteltiin monesti disinformaatioksi, ja valtamediassa tarjottu tulkinta vaihtoehtoisista näkemyksistä oli usein yksinkertaistavaa ja vastakkain asettelevaa. Suomalaisia uutismedioita tarkastelevassa tutkimuksessa tunnistettiin viestinnällistä polarisoitumista vahvistavia elementtejä, kuten dialogisuuden puute, puhujakategorioilla oikeuttaminen, ihmisten luokittelu sekä ääri-ilmaisujen käyttäminen. – Artikkeli on lyhennelmä Media & Viestinnässä julkaistusta tutkimusartikkelista.

Epäluottamus mediaan on myös omaa tekoa

Mediaa moititaan toisinaan, usein aiheetta, paniikin lietsomisesta ilmastokysymyksissä. Jos toimittajat kuitenkin sortuvat kampanjointiin ja kriittisten äänien leimaamiseen, voi polarisaatio syventyä ja ilmastonmuutoskeskustelu politisoitua. Lukas Koperekin artikkeli on julkaistu alun perin saksalaisessa Cicero-aikakauslehdessä.

Kirjallinen lajikato muistuttaa kulttuurin haavoittuvaisuudesta

Fantasiakirjailija, kirjallisuudentutkija Katariina Kärkelä on mukana kadonneisiin kirjalllisuudenlajeihin pureutuvassa tutkimusprojektissa. Särön toimituskuntaan vuosi sitten liittynyt Kärkelä olisi mielellään mukana rakentamassa muutosta, jossa hitaus, uppoutuminen ja suullinen kirjallisuusperinne nousisivat alalla nykyistä suurempaan arvoon.

Utelias kirjoittaa paremmin

Nuoren Voiman päätoimittaja Taija Roiha jatkaa keskustelua kirjoitustaidon heikkenemisestä todeten, että editori ei voi ajatella kirjoittajan puolesta. Roihan mukaan omaan tekstiin ei tulisi suhtautua suorituksena – pidemmälle pääsee omiin sanavalintoihin ja tyyliin kohdistuvalla uteliaisuudella.

Moralismista logiikkaan

Viime vuosina kulttuurilehdille tarjotut tekstit ovat kärsineet älyllisestä velttoudesta ja heikosta kielellisestä tasosta, kun taas isot mediatalot painottavat yhä useammin tunnesisältöjä ja uhrikertomuksia asiasisällön ja logiikan sijaan. Särön päätoimittaja Mark Mallon vetoaa pääkirjoituksessaan: kirjoittajilta ja julkaisuilta on vaadittava enemmän.

Mitä Italian vaalitulos tarkoittaa?

Italian veljet -puoluetta ja sen kärkihahmoa Giorgia Melonia luonnehdittiin vaalivoiton jälkeen suomalaisessakin mediassa virheellisesti äärioikeistolaiseksi ja uusfasistiseksi, kirjoittaa suomalais-italialainen tietokirjailija Anton Monti. Tulevaa hallitusta odottavat silti vaikeat ajat.