Etusivulle
0,00 €
Englannin kielen suosiminen Suomessa ei ole todellista kansainvälisyyttä, vaan yhden kielen ja yhdenlaisen ajattelutavan valta-aseman pönkittämistä, esittää kielitieteilijä ja tietokirjailija Janne Saarikivi. Suomenkielinen sivistysfilosofia ja periferioiden tutkimus auttaisivat meitä ymmärtämään ympäröivää todellisuuttamme nykyistä paremmin.
Tuukka Sandströmin esseekokoelman tekstit kuljettavat lukijaa sujuvasti oivalluksesta toiseen, kirjoittaa Jukka Laajarinne arviossaan. Iida Rauman Hävitys-romaanista tuttua teemaa, koulukiusaamista, käsitellään esseissä yhteisöllisenä, ei yksilöllisenä ongelmana.
Filosofi Susan Neimanin mielestä vasemmistolainen identiteettipolitiikka ei pohjimmiltaan ole vasemmistolaista, sillä se sivuuttaa valistuksen periaatteet eriarvoisuutta käsitellessään ja nostaa etusijalle vähemmistöjen kollektiiviset traumakertomukset. Esseisti, kriitikko Herman Raivion mukaan ihmisten arvioiminen ensisijaisesti identiteettiryhmänsä jäseninä on ongelmallinen ilmiö suomalaisessakin kulttuurikeskustelussa. Essee on julkaistu ensi kerran heinäkuussa 2024 Särön numerossa 52–53.
Särön tuoreesta tuplanumerosta on tullut ennätyksellinen määrä positiivista palautetta. Tervetuloa juhlistamaan lehteä lauantaina 24.8.2024 Helsinkiin, Särön tunnelmalliseen Välitilaan!
Kukaan tuskin haluaa sanoillaan kylvää journalistien tai tutkijoiden mieleen itsesensuurin siemeniä, mutta niin voi silti käydä, kirjoittaa päätoimittaja Mark Mallon. Mitä tapahtuisi, jos keskusteluilmapiiri olisi nykyistä vapaampi? Pääkirjoitus on julkaistu heinäkuussa 2024 ilmestyneessä Hyvät aikeet -tuplanumerossa.
Heinäkuussa ilmestyvän 160-sivuisen numeron teema on Hyvät aikeet. Tarjolla on kriittistä, huolella argumentoitua keskustelua identiteettipolitiikasta, roppakaupalla kirjallisuuskritiikkejä, psykiatristen potilaiden outsider-taidetta, August Strindbergin henki, asiaa kasvien älykkyydestä ja paljon muuta.