Etusivulle
Suomen julkinen sektori on muutettava tekoälypohjaiseksi muutaman vuoden sisällä, kuuluu valtiovarainministeriön kansliapäällikön visio kesäkuulta. Olennaiset kysymykset vastuunjaosta, tietosuojasta, etuuspäätösten harkinnanvaraisuudesta ja virheellisten päätösten seurauksista on sivuutettu vaihtoehdottomuuden hengessä, kirjoittaa vapaa toimittaja ja yhteiskunta-analyytikko Aleksi Salonen. Haluammeko tätä todella?
”Kun eläimet käyttäytyvät lajilleen ominaisin tavoin, jotka hyödyttävät niiden ravinnon saantia ja jälkeläisten tuotantoa, puhutaan mieluiten vaistosta silloinkin, kun samankaltainen toiminta inhimillisessä maailmassa nähdään älyllisenä. Miten väärinymmärrettyjä ja aliarvostettuja ovatkaan olleet kaikkien muiden luonnonolioiden kuin Homo sapiensin omat kyvyt”, kirjoittaa kirjailija Leena Krohn esseessään.
Rahoituksen saaminen kulttuurihankkeille, joiden suunnitelmassa ei ole mainittu digitalisaatiota tai tekoälyä, on poikkeuksellisen raskaan kiven alla, kirjoittaa Mark Mallon uuden Särön pääkirjoituksessaan. ”Taiteen ja kulttuuristen kohtaamisten itseisarvon pitäisi myös digiaikana olla itsestäänselvyys.”
Tekoäly on kääntänyt filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija Lauri Järvilehdon tuoreen tietokirjan englanniksi, kerrotaan Tammen tiedotteessa. Särön haastattelussa kävi ilmi, että tiedote antaa harhaanjohtavan käsityksen konekäännösten laadusta. Kirjallisuuden kääntäjien edunvalvontajärjestö näkee konekääntämisessä useita laadullisia ja tekijänoikeudellisia ongelmia.
Tekijänoikeuksilla suojattu kirjallisuus, kuvataide ja musiikki ovat tekoäly-yhtiöille ilmainen tuotantoväline, toteaa kirjailija, Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen. Riittääkö meille pidemmän päälle siloteltu, keskiarvojen pohjalta luotu kuva ihmisyydestä?
Huimaa vauhtia kehittyvä tekoäly vähentää ihmisen ajatustyötä monella alalla jättäen yhä enemmän tilaa mielen haitalliselle tyhjäkäynnille, kirjoittaa Katariina Kärkelä aloittaen Särön kolumniosaston. Miksi luopuisimme ehdoin tahdoin ajattelun itseisarvoisuudesta ja älyllisen työn tuottamasta ainutlaatuisesta mielihyvästä?
Uusilla teknologioilla on kerta toisensa jälkeen potentiaalia luoda yhteiskunnille uudet, määräävät säännöt ja rakenteet. Tekoälyllä on kenties vielä suurempi vaikutus elämäämme kuin aiemmilla teknologisilla edistysaskeleilla – kuinka paljon sille tulisi antaa valtaa? Rokas Linkevičiusin essee on julkaistu alun perin liettuaksi Šiaurės Atėnai -kulttuurilehdessä.
Lauantaina 18.11.2023 Porvoon Aatos Cafessa pidettävässä paneelikeskustelussa tekoälytutkija Hannu Toivonen ja luovan kirjoittamisen opettaja Katri Manninen pohtivat, millaista hyötyä ja haittaa tekoälystä koituu kirjoittajille ja kirjallisuuskentälle. Tilaisuudessa esiintyy myös nuori fyysisen teatterin artisti Lumi Ruotsalainen.
Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen ja tekoälytutkija, tietokirjailija Hannu Toivonen kertovat Särön haastattelussa näkemyksiään nopeasti kehittyvän tekoälyn vaikutuksesta kirjailijoiden, lukijoiden ja koko kirjallisuuskentän asemaan. Onko koneista kirjailijoiden korvaajiksi?