Etusivulle
0,00 €
Mitä on yhteiskunnallinen masennus ja millaisena se kuvataan nykykirjallisuudessamme? Sisko Savonlahden ja Tuomas Kokon sukupolviromaanien henkilöillä on kaikki resurssit ulottuvillaan, mutta heitä vaivaa mahdollisuuksien menettämisen äärimmäinen pelko, kirjoittaa väitöskirjatutkija Jaakko Vuori. Essee on julkaistu ensi kerran Särön Alakulo-numerossa (nro 40-41) vuonna 2020.
Utopiat luovat toivoa paremmasta maailmasta, ja dystopiat voivat tarjota konkreettisia vastarinnan malleja. Solarpunk motivoi realistisella ratkaisukeskeisyydellään, kun taas spekulatiivisessa fiktiossa visioidaan mitä jos -skenaarioiden seurauksia yhteisöille ja yksilöille. Samuel Butlerin Erewhon, H. G. Wellsin Aikakone, Margaret Atwoodin Orjattaresi ja George Orwellin Vuonna 1984 ovat kaikki esittäneet tulevaisuudesta hurjia visioita, joista osa on toteutunut – onko kirjailijoissa siis ennustajan vikaa? Kirjailija Johanna Sinisalon essee on julkaistu ensi kerran Särön Hyvännäkijä-numerossa (nro 42) joulukuussa 2020.
Saksalaisessa luonnonfilosofiassa tiedon lähteinä toimivat Raamattu, luonto ja ihminen itse. Paracelsus, Jakob Böhme ja muut ajan filosofit ammensivat näistä kolmesta ”kirjasta” löytääkseen tietoa muun muassa maailman synnystä, kasvien hyötykäytöstä ja oikeanlaisesta elämäntavasta. Kaiken olemassaolevan alustana toimii äidillinen prinsiippi eli matriisi.
Essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Henki ja hurmos (nro 38–39).
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio tunnetaan julkisuudessa ajankohtaisten oikeusasioiden kommentoijana, mutta hän on myös kirjallisuuden suurkuluttaja. Tässä artikkelissa Nuotio kertoo elämäänsä vaikuttaneista kaunokirjallisista teoksista.
Artikkeli on julkaistu alun perin Särön numerossa Kulkijat, kulkurit (nro 34).
Bysantista Egyptiin ja kansanperinnekatkelmista universaaleihin myytteihin: esittelyssä suomalaisen mytologian juuria kartoittavan klassikkoteoksen uusi painos. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Henki ja hurmos (nro 38-39).
Reza Negarestanin kulttikirjaksi noussut Cyclonopedia on pökerryttävä sekoitus teoriaa, fiktiota ja vaativaa kieltä. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Oi Iran! (21 / 2012).
Dystopiat ovat jälleen pinnalla. Mitä tämä kertoo maailmasta, jossa elämme? Essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Itä ja länsi (nro 37, 2019).
Mariskan suorapuheiset, punk-hengen särmittämät sanoitukset ovat löytäneet tiensä monen suomalaisen pop- ja iskelmäartistin lauluihin. Särö tapasi artistin vuonna 2015 Berliinissä, jossa hän kollegoineen kirjoitti biisejä Jari Sillanpäälle. Haastattelussa Mariska kertoo työprosessistaan ja siitä, miten yhteys muihin ihmisiin muuttui tärkeämmäksi kuin kapinointi kaikkea vastaan. Haastattelu on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Luomisen menetelmät (nro 29 / 2015).
Mikä tekee kirjasta klassikon? Mitkä teokset muodostavat Tšekin kulttuurin kivijalan? Prahan Kaarlen yliopiston etnologi ja folkloristi Petr Janečekin essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Rakas Tšekki / Milé Česko (nro 35-36) osana eurooppalaista klassikkokirjallisuutta käsittelevää esseekokonaisuutta. Esseen on suomentanut Elli Kulmala.
Mikä on Keski-Eurooppaa, mikä Itä-Eurooppaa? Alueiden olemassaolosta ja määritteistä keskusteltiin 1900-luvun mittaan niin paljon, että aiheen olisi luullut tulleen jo käsitellyksi. Puolalainen kirjailija Andrzej Stasiuk näkökulma tarkastelee Eurooppaa kuitenkin raikkaan omintakeisista näkökulmista: rajaseutujen, pienten kylien ja matkustamisen kautta.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Puolan aika – Czas Polski (31–32, 2017). Paperilehdessä on julkaistu myös Päivi Paloposken suomentama katkelma Stasiukin teoksesta Wschód (”Itä”, 2014), josta on luettavissa näyte tämän artikkelin lopussa.