Steampunkia futuurissa

Lomonosovin moottorin kokeellisuus ja fragmentaarisuus eivät vähennä romaanin viihdyttävyyttä lainkaan, kirjoittaa Jukka Laajarinne. Kritiikki on julkaistu ensi kerran vuonna 2014 Särön numerossa Taide ja missio (26-27). * [dropcap]J[/dropcap]oskus käteen osuu mestariteos. Antti Salmisen romaani Lomonosovin moottori tuntuisi muutaman lukukerran jälkeen asettuvan tähän harvalukuiseen kategoriaan. Jossakin lähitulevaisuudessa talousjärjestelmämme on romahtanut; sen mukana moderni elämänmuotomme. ”[S]uurimmalle osalle […]

Tšekkiläisen kirjallisuuden klassikkoteokset kirjallisen ja suullisen kulttuurin välimailla

Mikä tekee kirjasta klassikon? Mitkä teokset muodostavat Tšekin kulttuurin kivijalan? Prahan Kaarlen yliopiston etnologi ja folkloristi Petr Janečekin essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Rakas Tšekki / Milé Česko (nro 35-36) osana eurooppalaista klassikkokirjallisuutta käsittelevää esseekokonaisuutta. Esseen on suomentanut Elli Kulmala. * [dropcap]K[/dropcap]lassinen kirjallinen teos tarkoitti Euroopassa pitkän aikaa antiikin taiteeseen pohjaavaa teosta. Eurooppalaiset, […]

Rajaseuduista keskustaksi

Mikä on Keski-Eurooppaa, mikä Itä-Eurooppaa? Alueiden olemassaolosta ja määritteistä keskusteltiin 1900-luvun mittaan niin paljon, että aiheen olisi luullut tulleen jo käsitellyksi. Puolalainen kirjailija Andrzej Stasiuk näkökulma tarkastelee Eurooppaa kuitenkin raikkaan omintakeisista näkökulmista: rajaseutujen, pienten kylien ja matkustamisen kautta. Artikkeli on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Puolan aika – Czas Polski (31–32, 2017). Paperilehdessä on julkaistu […]

Teidemme motorisoidut kentaurit

Seikkailu, vaaran tunne, itsenäisyys, vapaus. Moottoripyöräilyssä houkuttavat edelleen samat piirteet kuin sata vuotta sitten. Pienoisessee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Ihminen ja kone (2014). * [dropcap]U[/dropcap]seat keksijät Euroopassa ja Yhdysvalloissa tarttuivat 1800-luvun jälkipuoliskolla haasteeseen kehittää modernin ajan eetokseen sopiva, vauhdin ja individualismin yhdistävä kulkuväline. Varhaisimmista ”moottoripyörän” prototyypeistä kenties mielikuvituksellisin oli Cynophère. Nimensä mukaisesti (’kyon’, […]

Kasveista ja vierassieluisuudesta

Kasvit reagoivat ympäristön olosuhteisiin, viestivät toisilleen ja ovat luoneet erilaisia selviytymismekanismeja. Ovatko kasvit siis älykkäitä ja tuntevia olentoja? Kirjailija Jukka Laajarinne pohtii aihetta Aristoteleen ja nykytutkijoiden näkemysten pohjalta. Essee on julkaistu ensimmäisen kerran Särön numerossa 34 (Kulkijat, kulkurit). * [dropcap]O[/dropcap]lin lapsi tai nuori, kun olohuoneeseemme tuotiin jälleen kerran joulukuusi. Tällä kertaa kuusi ei käyttäytynyt kuten […]

Erään kirjallisuuden tarina

Millaista on tšekkiläinen kirjallisuus? Kirjallisuuskriitikko Eva Klíčová esittelee kotimaansa kirjallisten virtausten suunnat 1800-luvulta nykypäivään. Essee on julkaistu ensi kerran Särön suuressa Tšekki-teemanumerossa Milé Česko / Rakas Tšekki (35-36). Esseen on suomentanut Sampo Saari. * [dropcap]T[/dropcap]šekkiläisen kirjallisuuden tarina on tarina tšekkiläisestä yhteiskunnasta. Samalla se on hyvin keskieurooppalainen tarina. 1800-luvulla tšekit perustivat kansallisen heräämisensä tšekin kieleen ja […]

Taviskirjailijan kasvutarina

Toisille kirjailijanelo on tarkoituksetonta kompurointia, toisille säihkettä ja salamavaloja. Kreetta Onkeli saa tästä asetelmasta paljon irti romaanissaan Kutsumus. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Suomi Perkele (17-18). * [dropcap]K[/dropcap]reetta Onkelilla on verraton kyky kirjoittaa suomalaisen yhteiskunnan väliinputoajista, sellaisista huomaamattomista, keskinkertaisista ihmisistä, joiden keskinkertaisuus on niin äärimmäistä, ettei sitä pääse karkuun. Nämä henkilöt ajelehtivat elämänsä […]

Silminnäkijän havaintoja

Elokuvan harrastaminen on hyvin erilaista kuin kirjallisuuteen tutustuminen, ainakin jos on luonnostaan hyväuskoinen. Elokuvateatterissa katsoja on silminnäkijä, jopa kanssarikollinen, mukana samassa tilassa kuin elokuvan henkilöt. En maalaile elokuvateatterin pimeää syliä sen enempää, mutta tapahtumiin ja henkilöihin osallistuu toisin kuin selvästi yhden ihmisen – kirjailijan – rakentamaan maailmaan. Helena Ylänen (1943–2018) kirjoitti vaikuttavimmista elokuvakokemuksistaan Särön numerossa […]

Loiko Venäjä lännen?

Miten puhumme suomalaisuudesta, länsimaisuudesta ja ei-eurooppalaisuudesta? Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Suomi-Utopia (30). * [dropcap]K[/dropcap]atsoin 282 minuuttia Fritz Langin huimaavan kaunista Die Nibelungen -elokuvaa (1924), joka huipentuu burgundilaisten ja kuningas Attilan hunnien väliseen taisteluun. Burgundilaiset (länsi) ovat hienostuneita, ritarillisia, persoonallisia – he ovat yksilöitä. Hunnit (itä) ovat villejä ja alkeellisia, ja nämä piirteet […]

Vyöhyke, jonne palomiehet saapuvat aina liian myöhään

Kirjailija, Finlandia-voittaja Riikka Pelo toivoo, että tšekkiläinen surrealismi saisi laajempaa näkyvyyttä myös Suomessa. Jindřich Štyrskýn klassikoksi noussutta teosta on vaikea sovittaa valmiisiin kategorioihin. Kritiikki on julkaistu ensimmäisen kerran Särön numerossa Rakas Tšekki / Milé Česko. * [dropcap]K[/dropcap]irjahyllyjeni kätköistä löytyy kaksi surrealistisen pornografian tšekkiläistä helmeä. Kumpikin teos tarjoutuu intiimissä muodossaan japanilaisen tyynykirjan kaltaiseksi jaloksi petikaveriksi. Toinen […]