Häviössä on häivähdys ikuisuutta

Mitä on yhteiskunnallinen masennus ja millaisena se kuvataan nykykirjallisuudessamme? Sisko Savonlahden ja Tuomas Kokon sukupolviromaanien henkilöillä on kaikki resurssit ulottuvillaan, mutta heitä vaivaa mahdollisuuksien menettämisen äärimmäinen pelko, kirjoittaa väitöskirjatutkija Jaakko Vuori. Essee on julkaistu ensi kerran Särön Alakulo-numerossa (nro 40-41) vuonna 2020.

Tulevaisuuden kuivaharjoittelijat

Utopiat luovat toivoa paremmasta maailmasta, ja dystopiat voivat tarjota konkreettisia vastarinnan malleja. Solarpunk motivoi realistisella ratkaisukeskeisyydellään, kun taas spekulatiivisessa fiktiossa visioidaan mitä jos -skenaarioiden seurauksia yhteisöille ja yksilöille. Samuel Butlerin Erewhon, H. G. Wellsin Aikakone, Margaret Atwoodin Orjattaresi ja George Orwellin Vuonna 1984 ovat kaikki esittäneet tulevaisuudesta hurjia visioita, joista osa on toteutunut – onko kirjailijoissa siis ennustajan vikaa? Kirjailija Johanna Sinisalon essee on julkaistu ensi kerran Särön Hyvännäkijä-numerossa (nro 42) joulukuussa 2020.

Tautinen mieli tautisessa ruumiissa

Luonnossa esiintyvien loisten ja mikrobien tavat vaikuttaa isäntäeläimensä käyttäytymiseen ylittävät mielikuvituksellisuudessaan hurjimmatkin kauhuelokuvat. Essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Rakas Tšekki / Milé Česko (35−36). * [dropcap]M[/dropcap]ielessäni häilyvän kuvaelman kohtaukset ovat mustavalkoisia ja rakeisia. Ehkä niillä on esikuvansa jossakin kauan sitten näkemässäni; kauhuelokuva tai mahdollisesti dokumentti. Nuorehko tummatukkainen mies – tältä mielikuvieni uhri jostakin syystä näyttää […]

Luonto kaiken takana

Saksalaisessa luonnonfilosofiassa tiedon lähteinä toimivat Raamattu, luonto ja ihminen itse. Paracelsus, Jakob Böhme ja muut ajan filosofit ammensivat näistä kolmesta ”kirjasta” löytääkseen tietoa muun muassa maailman synnystä, kasvien hyötykäytöstä ja oikeanlaisesta elämäntavasta. Kaiken olemassaolevan alustana toimii äidillinen prinsiippi eli matriisi. Essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Henki ja hurmos (nro 38–39). * [dropcap]S[/dropcap]uomea pidetään […]

Professori kirjallisuuden taikapiirissä

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio tunnetaan julkisuudessa ajankohtaisten oikeusasioiden kommentoijana, mutta hän on myös kirjallisuuden suurkuluttaja. Tässä artikkelissa Nuotio kertoo elämäänsä vaikuttaneista kaunokirjallisista teoksista. Artikkeli on julkaistu alun perin Särön numerossa Kulkijat, kulkurit (nro 34). * [dropcap]Y[/dropcap]hden tai useamman lempikirjan nimeäminen on minulle hämmentävän vaikeaa. Joidenkin kirjojen lukemisesta on jo niin kauan, että suurin […]

Myyttien merellä ja merta edempänä

Bysantista Egyptiin ja kansanperinnekatkelmista universaaleihin myytteihin: esittelyssä suomalaisen mytologian juuria kartoittavan klassikkoteoksen uusi painos. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Henki ja hurmos (nro 38-39). * [dropcap]M[/dropcap]artti Haaviosta (1899–1973) riitti moneksi. P. Mustapäänä hän oli yksi niistä modernismia edeltäneistä lyyrikoista, joita myös modernistit arvostivat. Nuorena miehenä Haavio oli sekä Tulenkantajien että Akateemisen Karjala-Seuran intellektuelleja, […]

Spekulatiivinen ryöpytys

Reza Negarestanin kulttikirjaksi noussut Cyclonopedia on pökerryttävä sekoitus teoriaa, fiktiota ja vaativaa kieltä. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Oi Iran! (21 / 2012). * [dropcap]H[/dropcap]ämärät, vaikeaselkoiset ja vaikeasti saatavissa olevat kulttikirjat ohjaavat aina tiettyyn lukuasentoon: luvassa on ”salaperäistä”, ei aina perinteisessä mielessä hyvää kirjallisuutta, mutta usein kiinnostavaa ja rajoja rikkovaa tekstiä. Oli kyse […]

Aine, josta tulevaisuus on tehty

Dystopiat ovat jälleen pinnalla. Mitä tämä kertoo maailmasta, jossa elämme? Essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Itä ja länsi (nro 37, 2019). * [dropcap]V[/dropcap]iime vuosina dystopia on roiskahtanut entistä useammin esille kirjallisuudessa ja elokuvassa. Lajityyppi tuntuu löytäneen uutta pakottavuutta suhteessa todellisuuteen. Dystopia merkitsee pelon yhteiskuntaa ja toivotun eli utooppisen vastakohtaa. Jopa ääri-individualistisessa ajassamme tarinat […]

Sanoittaminen on matemaattinen seikkailu

Mariskan suorapuheiset, punk-hengen särmittämät sanoitukset ovat löytäneet tiensä monen suomalaisen pop- ja iskelmäartistin lauluihin. Särö tapasi artistin vuonna 2015 Berliinissä, jossa hän kollegoineen kirjoitti biisejä Jari Sillanpäälle. Haastattelussa Mariska kertoo työprosessistaan ja siitä, miten yhteys muihin ihmisiin muuttui tärkeämmäksi kuin kapinointi kaikkea vastaan. Haastattelu on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Luomisen menetelmät (nro 29 / […]

Steampunkia futuurissa

Lomonosovin moottorin kokeellisuus ja fragmentaarisuus eivät vähennä romaanin viihdyttävyyttä lainkaan, kirjoittaa Jukka Laajarinne. Kritiikki on julkaistu ensi kerran vuonna 2014 Särön numerossa Taide ja missio (26-27). * [dropcap]J[/dropcap]oskus käteen osuu mestariteos. Antti Salmisen romaani Lomonosovin moottori tuntuisi muutaman lukukerran jälkeen asettuvan tähän harvalukuiseen kategoriaan. Jossakin lähitulevaisuudessa talousjärjestelmämme on romahtanut; sen mukana moderni elämänmuotomme. ”[S]uurimmalle osalle […]