Häviössä on häivähdys ikuisuutta

Mitä on yhteiskunnallinen masennus ja millaisena se kuvataan nykykirjallisuudessamme? Sisko Savonlahden ja Tuomas Kokon sukupolviromaanien henkilöillä on kaikki resurssit ulottuvillaan, mutta heitä vaivaa mahdollisuuksien menettämisen äärimmäinen pelko, kirjoittaa väitöskirjatutkija Jaakko Vuori. Essee on julkaistu ensi kerran Särön Alakulo-numerossa (nro 40-41) vuonna 2020.

Tulevaisuuden kuivaharjoittelijat

Utopiat luovat toivoa paremmasta maailmasta, ja dystopiat voivat tarjota konkreettisia vastarinnan malleja. Solarpunk motivoi realistisella ratkaisukeskeisyydellään, kun taas spekulatiivisessa fiktiossa visioidaan mitä jos -skenaarioiden seurauksia yhteisöille ja yksilöille. Samuel Butlerin Erewhon, H. G. Wellsin Aikakone, Margaret Atwoodin Orjattaresi ja George Orwellin Vuonna 1984 ovat kaikki esittäneet tulevaisuudesta hurjia visioita, joista osa on toteutunut – onko kirjailijoissa siis ennustajan vikaa? Kirjailija Johanna Sinisalon essee on julkaistu ensi kerran Särön Hyvännäkijä-numerossa (nro 42) joulukuussa 2020.

Kaikki virtaa

Vuoden 2021 J. A. Hollon käännöspalkinnon voitti Jussi Palmusaari Kasvien elämä -teoksen suomennoksesta. Kyseessä on palkintoraadin mukaan ”oppinut ja intohimoinen teos, joka avaa uudenlaisia, hätkähdyttäviäkin näkökulmia elämään maapallolla”. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön Hyvännäkijä-numerossa joulukuussa 2020. * [dropcap]F[/dropcap]ilosofia sai alkunsa luonnon tutkimisesta, mutta Sokrateesta lähtien se on hylännyt maailman ja kääntänyt katseensa sisään päin, kirjoittaa […]

Melankolian katse

Masennus voi olla lohdutonta ja pimeää. Melankolia puolestaan on popmusiikin ja kirjallisuuden näkökulmasta ovia avaava, lohdullinen ja ihmisiä yhdistävä voima, joka pitää sisällään toivon ja uudet mahdollisuudet. Essee on julkaistu ensi kerran Särön Alakulo-numerossa (nro 41-42) kesäkuussa 2020. I [dropcap]O[/dropcap]pin tunnistamaan melankolian jo lapsuudessa. Minulla ei ollut sanaa sille tunteelle, joka syntyi vähitellen kesän värien […]

Hedelmiä mahdottomuuden puusta

Runouden rajoilla -seminaarissa Haminassa keskusteltiin 11.–13.9.2020 käännösrunouden tilanteesta Suomessa sekä tulkinnan ja intuition merkityksestä runojen kääntämisessä. Artikkeli on julkaistu ensi kerran joulukuussa 2020 Särön numerossa Hyvännäkijä (nro 42). Kuvitus: Sanna Saastamoinen. * ”Juuri käännökset kannattelevat kaiken runouden olemista: ne ovat täynnänsä hedelmällisiä väärinymmärryksiä, idiomin virheellisiä mutta herkullisia siirtymiä, rytmisiä ja äänteitä kaiuttavia ideoita, toisinaan silkkaa […]

Tautinen mieli tautisessa ruumiissa

Luonnossa esiintyvien loisten ja mikrobien tavat vaikuttaa isäntäeläimensä käyttäytymiseen ylittävät mielikuvituksellisuudessaan hurjimmatkin kauhuelokuvat. Essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Rakas Tšekki / Milé Česko (35−36). * [dropcap]M[/dropcap]ielessäni häilyvän kuvaelman kohtaukset ovat mustavalkoisia ja rakeisia. Ehkä niillä on esikuvansa jossakin kauan sitten näkemässäni; kauhuelokuva tai mahdollisesti dokumentti. Nuorehko tummatukkainen mies – tältä mielikuvieni uhri jostakin syystä näyttää […]

Luonto kaiken takana

Saksalaisessa luonnonfilosofiassa tiedon lähteinä toimivat Raamattu, luonto ja ihminen itse. Paracelsus, Jakob Böhme ja muut ajan filosofit ammensivat näistä kolmesta ”kirjasta” löytääkseen tietoa muun muassa maailman synnystä, kasvien hyötykäytöstä ja oikeanlaisesta elämäntavasta. Kaiken olemassaolevan alustana toimii äidillinen prinsiippi eli matriisi. Essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Henki ja hurmos (nro 38–39). * [dropcap]S[/dropcap]uomea pidetään […]

Professori kirjallisuuden taikapiirissä

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio tunnetaan julkisuudessa ajankohtaisten oikeusasioiden kommentoijana, mutta hän on myös kirjallisuuden suurkuluttaja. Tässä artikkelissa Nuotio kertoo elämäänsä vaikuttaneista kaunokirjallisista teoksista. Artikkeli on julkaistu alun perin Särön numerossa Kulkijat, kulkurit (nro 34). * [dropcap]Y[/dropcap]hden tai useamman lempikirjan nimeäminen on minulle hämmentävän vaikeaa. Joidenkin kirjojen lukemisesta on jo niin kauan, että suurin […]

Myyttien merellä ja merta edempänä

Bysantista Egyptiin ja kansanperinnekatkelmista universaaleihin myytteihin: esittelyssä suomalaisen mytologian juuria kartoittavan klassikkoteoksen uusi painos. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Henki ja hurmos (nro 38-39). * [dropcap]M[/dropcap]artti Haaviosta (1899–1973) riitti moneksi. P. Mustapäänä hän oli yksi niistä modernismia edeltäneistä lyyrikoista, joita myös modernistit arvostivat. Nuorena miehenä Haavio oli sekä Tulenkantajien että Akateemisen Karjala-Seuran intellektuelleja, […]

Spekulatiivinen ryöpytys

Reza Negarestanin kulttikirjaksi noussut Cyclonopedia on pökerryttävä sekoitus teoriaa, fiktiota ja vaativaa kieltä. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Oi Iran! (21 / 2012). * [dropcap]H[/dropcap]ämärät, vaikeaselkoiset ja vaikeasti saatavissa olevat kulttikirjat ohjaavat aina tiettyyn lukuasentoon: luvassa on ”salaperäistä”, ei aina perinteisessä mielessä hyvää kirjallisuutta, mutta usein kiinnostavaa ja rajoja rikkovaa tekstiä. Oli kyse […]