Etusivulle
0,00 €
Kirjailija Juha Itkonen jatkaa Helsingin Sanomissa, Imagessa ja Facebookissa käytyä debattia digitalisaation vaikutuksesta kirjallisuuteen. Kukaan ei ole vaatimassa teknologisen kehityksen pysäyttämistä, mutta sitä voidaan lainsäädännöllä ohjata kirjallisuusalalle suotuisampaan suuntaan, hän kirjoittaa.
Filosofi Susan Neimanin woke-aiheisesta kirjasta Säröön kirjoittanut kriitikko ja esseisti Herman Raivio vastaa kirjailija Tiina Tuppuraisen tänään (23.9.2024) julkaistuun vastineeseen. Molempia tekstejä voi kommentoida Särön sosiaalisen median kanavilla.
Särö otti riskin julkaisemalla kesällä kaksi kirjoitusta, joissa Timo Hännikäinen oli esseistin ja kirjailijan roolissa, irrallaan poliittisesta marginaalistaan. Journalistisin perustein tehdyt julkaisupäätökset osoittautuivat muutamalle kulttuurijournalismin ammattilaiselle vaikeiksi sulattaa. Päätoimittaja Mark Mallon avaa Särön linjaa ja toteaa, ettei lehti myötäile natseja eikä alistu itsesensuuriin.
Runoilijan saappaisiin astunut entinen taitoluistelija Kiira Korpi kirjoitti teoksen, joka Helsingin Sanomien kriitikon mielestä ei olisi ansainnut tulla julkaistuksi. Kritiikin aiheuttamasta kuohunnasta välittyy hapertuva suhteemme mediaan, toteaa Vesa Rantama: ”Alamme olla vaarallisen tottuneita siihen, että julkisuuden henkilö voi sanella itse esille tulemisensa ehdot.”
Italian veljet -puoluetta ja sen kärkihahmoa Giorgia Melonia luonnehdittiin vaalivoiton jälkeen suomalaisessakin mediassa virheellisesti äärioikeistolaiseksi ja uusfasistiseksi, kirjoittaa suomalais-italialainen tietokirjailija Anton Monti. Tulevaa hallitusta odottavat silti vaikeat ajat.
Kun valkoinen toimittaja kirjoittaa rasismista, onko hänen tekstinsä perusteltua määritellä valkoisuuden ilmaukseksi? Entä tiedostammeko hyvän puolella kamppaillessamme, että saatamme alkaa muistuttaa pahaa vastapuoltamme? Maustetytöistä alkaneen harvinaisen hedelmällisen kulttuuridebatin keskiössä ovat ruskeus ja valkoisuus, valta ja uhriutuminen, rasismi ja antirasismi. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen)
Kirjastot ovat monelle kansalaiselle ensimmäinen, helpoin ja kenties ainoakin kosketus kulttuurilehtien sisältöön. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tähän mennessä tukenut kirjastojen kulttuurilehtitilauksia vuosittain noin 200 000 eurolla. Kulttuurilehtiä edustavan Kultti ry:n 13.12.2017 julkaiseman tiedotteen mukaan vuonna 2018 ostotuki tippuu kulttuuriministerin tuoreella päätöksellä nollaan euroon. “Asiasta ei ole tiedotettu kulttuurilehtiä etukäteen. Kirjastojen ostotuen poisto heijastuu suoraan pienten […]
Kirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden saksantaja Stefan Moster: ”Kirjailijat ovat Suomessa hemmoteltuja hienon apurahajärjestelmän takia. Mutta mitä sillä on väliä – hyvää, huonoa ja keskinkertaista kirjallisuutta syntyy Suomessa ja muualla maailmassa apurahoista riippumatta.”