Etusivulle
0,00 €
Onko yhteiskunnan keskusteluilmapiiri todella niin polarisoitunut kuin millaisena media sen esittää? Viestinnän tutkija Maarit Mäkinen pohtii artikkelissaan, ylläpitääkö tai jopa vahvistaako media vastakkainasettelua suosimalla kärjistyksiä ja esittämällä käsiteltävät aiheet kaksinapaisina. Jakautuneeksi koettu ilmapiiri saa osan ihmisistä vetäytymään kansalaiskeskusteluista täysin, mikä tietää demokratialle huonoa.
Kriitikko Herman Raivio antaa Turvaton tila -esseekokoelmassaan lukijalle tilaa ajatella. Uhriutumisen ja loukkaantumisen sijaan nykykeskustelussa tervetulleita olisivat älyn säilä, nauru ja terve kamppailu, kirjoittaa Jaana Seppänen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tuore kulttuuripoliittinen selonteko on tosiasiassa kulttuurialan ankara kurinpito- ja hallintasuunnitelma, kirjoittaa äänitaiteilija ja dosentti Taina Saarikivi. Uusliberalistisen ideologian kyllästämä selonteko viitoittaa tietä taiteen ja kulttuurin julkisen rahoituksen määrätietoiseen alasajoon sekä taiteilijoiden välineellistämiseen yhteiskunnan ”uudistajiksi” ja ”muutosvoimaksi”.
Republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trumpilla on äärimmäisiä vihaajia ja äärimmäisiä ihailijoita. Rationaalinen keskustelu Trumpista on käytännössä mahdotonta, sillä hänen persoonansa vetoaa kummallakin puolella voimakkaasti irrationaalisiin vietteihin, esittää suomentaja, kirjailija ja kirjallisuudentutkija Tero Tähtinen.
Miksi äärioikeisto nousee Euroopassa? Länsimaiden demokratia on vaarassa, elleivät poliittiset johtajat ota äänestäjien pelkoja vakavasti, kirjoittaa venäläinen oppositiopoliitikko, toimittaja Leonid Gozman. Kolumni on julkaistu alun perin Novaja Gazeta Europessa.
Särö otti riskin julkaisemalla kesällä kaksi kirjoitusta, joissa Timo Hännikäinen oli esseistin ja kirjailijan roolissa, irrallaan poliittisesta marginaalistaan. Journalistisin perustein tehdyt julkaisupäätökset osoittautuivat muutamalle kulttuurijournalismin ammattilaiselle vaikeiksi sulattaa. Päätoimittaja Mark Mallon avaa Särön linjaa ja toteaa, ettei lehti myötäile natseja eikä alistu itsesensuuriin.
Mediaa moititaan toisinaan, usein aiheetta, paniikin lietsomisesta ilmastokysymyksissä. Jos toimittajat kuitenkin sortuvat kampanjointiin ja kriittisten äänien leimaamiseen, voi polarisaatio syventyä ja ilmastonmuutoskeskustelu politisoitua. Lukas Koperekin artikkeli on julkaistu alun perin saksalaisessa Cicero-aikakauslehdessä.
Mark Mallon kommentoi kolumnissaan Euroopan vasemmiston ja laitaoikeiston nykytilaa, Särön sijaintia myrskyisässä moraali-ilmastossa sekä kesäsäätä.
Fantasiakirjailija J. K. Rowlingin kannanotot transihmisten oikeuksista käynnistivät keskustelun, joka on käynyt kuumana ja mustavalkoisena jo muutaman vuoden ajan. Uusia moraalisia jakolinjoja muodostuu yhä. Herman Raivion mukaan jyrkkä polarisaatio ei kuitenkaan ole yksiselitteisen huono asia.