Kolumbialainen nadaismi etsii vapautta väkivallan keskeltä

Kerrostalo sateessa -uutuusantologian esittelemä runosuuntaus on ottanut vaikutteita dadaismista ja Kolumbian sotilasdiktatuurista. Suomennokset ovat enimmäkseen onnistuneita, mutta välillä liian kiinni alkutekstissä, kirjoittaa kriitikko, suomentaja Janne Löppönen. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön numerossa Muoto ja merkitys (nro 49–50) joulukuussa 2023.

Kotkan Särö-klubi lauantaina 14.10.2023

Legendaarisessa satamaravintola Kairossa kuullaan tulevana viikonloppuna useita ajankohtaisia runoilijoita. Lisäksi open mic -lava on vapaa kaikille halukkaille lavarunoilijoille. Tilaisuuteen on edestakainen bussikuljetus Porvoosta.

Kuolemaa kurkotellen

Tarita Ikosen intiimissä, mielenterveysteemaa käsittelevässä runokokoelmassa itsetuhoisuuden vastavoimana on kirjoittaminen. Lukukokemus on vaikea, kirjoittaa Tuuli Kunnas. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön numerossa 47–48.

Yksityiskohtien keräilijä, anatomioiden paljastaja

Anatomioita-runokokoelma on onnistunut läpileikkaus italialaisen Antonella Aneddan tuotannosta 1980-luvun lopulta nykypäivään. Hannimari Heinolle myönnettiin vastikään arvostettu Premio Flaiano di Italianistica -palkinto teoksen suomentamisesta. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön Arkkitehtuuri ja mielenterveys -numerossa.

Antiplan Live: runokirja herää eloon Porvoossa

Surrealistista runoutta, muistelmia 1940-luvulta ja puuhuilumusiikkia elektronisessa äänimaisemassa. Porvoolaiset muusikot Viljami Mehto ja Sanne Tschirpke tuovat Mark Mallonin tuoreen Antiplan-runoteoksen yleisön kuultavaksi perjantaina 16.6.

Esseemäinen runoteos penkkiurheilun lumosta

Raisa Jäntti kirjoitti koronapandemian aikana kookkaan runokirjan, jossa seurataan penkkiurheilua – yhdessä, mutta yksin. Riskinotto on runoudessa kiinnostavampaa kuin yllätyksettömyys ja eheys, kirjoittaa kriitikko Janne Löppönen. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Arkkitehtuuri ja mielenterveys.

Sietämättömän kirkas kuoleman hetki

Alice Oswaldin runoteos Muistomerkki ammentaa tuoreella tavalla Homeroksen Iliaasta. Se on innostava esimerkki luovan kääntämisen mahdollisuuksista, kirjoittaa kriitikko Janne Löppönen. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa 47–48.

Terapiarunoutta fanituotteena – miksi Kiira Korpea julkaistaan?

Runoilijan saappaisiin astunut entinen taitoluistelija Kiira Korpi kirjoitti teoksen, joka Helsingin Sanomien kriitikon mielestä ei olisi ansainnut tulla julkaistuksi. Kritiikin aiheuttamasta kuohunnasta välittyy hapertuva suhteemme mediaan, toteaa Vesa Rantama: ”Alamme olla vaarallisen tottuneita siihen, että julkisuuden henkilö voi sanella itse esille tulemisensa ehdot.”